Material Class: Luokat 3-6

Tekoäly opetuksessa – 10 kysymystä tekoälystä

Tekoäly opetuksessa – 10 kysymystä tekoälystä -materiaali on opettajalle ja hänen ryhmällensä suunnattu johdanto tekoälyyn. Materiaalia voi hyödyntää sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen ryhmissä. Materiaali on rakennettu osana Opetushallituksen rahoittamia Innokas-verkoston varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämishankkeita. Linkki digitaaliseen materiaaliin löytyy täältä: Tekoäly opetuksessa -ThingLink

Materiaali löytyy digiversion lisäksi myös julisteena. Julistetta jaetaan printattuna versiona messutapahtumissa kuten ITK-päivillä ja Educa-messuilla. Voit myös itse tulostaa julisteen täältä (huomioithan, että julisteen latautumisessa voi mennä hieman aikaa johtuen tiedoston suuresta koosta). Digitaalista materiaalia ja julistetta voi käyttää rinnakkain esimerkiksi siten, että kysymykset joihin on vastattu digitaalisen version materiaalien avulla, merkitään printattuun julisteeseen matkan edetessä.

Miten otan Tekoäly opetuksessa – 10 kysymystä tekoälystä -materiaalin käyttöön?

Materiaalissa seikkaillaan kutkuttavien ja kimuranttienkin tekoälyyn liittyvien kysymysten äärellä. Jokaisen kysymyksen alta löytyvät alakysymykset   sekä tietoisku, lämmittelytehtävä ja eritasoisia harjoitustehtäviä . Suosittelemme, että opettaja tutustuu digitaaliseen oppimateriaaliin etukäteen ja suunnittelee materiaalin käytön ryhmälleen sopivaksi. Huomioithan, että sisällöt on tarkoitettu opettajan johdolla yhdessä läpikäytäväksi.

Esimerkki materiaalin hyödyntämisestä

Materiaalin voi ottaa käyttöön esimerkiksi aamunavauksissa. Valitkaa ensimmäinen kysymys, jota lähdette yhdessä pohtimaan, esim. ”Mitä tekoäly on?” Katsokaa Kysymysmerkki-ikonin takaa alakysymykset. Pohtikaa ensin näihin kysymyksiin liittyen, mitä jo olette kuulleet aiheesta. Keskustelun jälkeen katsokaa tietoiskuvideo ja lukekaa tietoiskutekstit yhdessä. Tämän jälkeen tehkää yhteisesti keskustelutehtävä tai valitkaa arpomalla, mikä harjoitustehtävistä tehdään seuraavan aamunavauksen yhteydessä.

Uutta luovat digityötavat käyttöön perusopetuksessa

Nämä materiaalit on tuotettu Uutta luovat digityötavat -koulutuksen yhteydessä vuosina 2022-23. Materiaali on tarkoitettu perusopetuksen opettajien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Koulutus koostui neljästä osiosta: 1) Uutta luovat digityötavat käytännössä etäoppitunnit ja MOOC-kurssi 2) Osallistavat opetuksen ja oppimisen digitaaliset välineet ja työtavat -reflektioiltapäivä, 3) Opetuskokeilut ja 4) Loppuwebinaari.

Etäoppitunnit

MOOC-kurssimateriaali

  • Opettajille suunnattu verkko-oppimismateriaali täydentää ja syventää etäoppitunneilla käsiteltyjä teemoja ja tarjoaa lisää ideoita uutta luovien digitaitojen harjoitteluun oman ryhmän kanssa.
  • Uutta luovat digityötavat MOOC-kurssimateriaali

Koulutuksen koonti

Ohjelmointia, robotiikkaa, värkkäilyä ja tekoälyä perusopetukseen

Nämä materiaalit on tuotettu Kiinnostaako ohjelmointi ja robotiikka 2.0 -koulutuksen yhteydessä keväällä 2023. Materiaali on tarkoitettu perusopetuksen opettajien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Koulutukseen sisältyi aloituswebinaari, neljä opettajille suunnattua teematyöpajaa sekä opettajille ja oppilaille suunnattu, yhteinen etäoppitunti.

Aloituswebinaari

  • Koulutuksen aloituswebinaarissa teknologiaa tarkasteltiin osana rakennettua ympäristöä ja yhteiskuntaa sekä avattiin teknologian luovan käytön pedagogisia perusteluja ja mahdollisuuksia. Osiossa avattiin lisäksi innovaatioiden merkitystä ja innovatiivisuutta oppimisessa ja opetuksessa. Aloituswebinaarin esityksen löydät täältä. Aloituswebinaarissa käytetyn Koodinpurkajat-tietokilpailun löydät täältä.

Rohkeasti robotiikkaan -työpaja

Luovasti maker-tekemisen maailmaan -työpaja

Sukellus pelien tekemiseen -työpaja

Opeta oma tekoälysi -työpaja

Etäoppitunnit

Tekoäly nyt! -perusopetushankkeen hyvät käytänteet

Tekoäly on tullut opetuksen osaksi. Mistä siinä on kyse ja mitä siitä olisi hyvä tietää? Opetushallituksen rahoittaman Tekoäly nyt! -perusopetushankkeen (8/2022–7/2024) aikana opitaan ymmärtämään ja käyttämään tekoälyä sekä opettamaan ja oppimaan tekoälyn avulla. Hankeopettajat viidestä kunnasta ja eNorssi-verkostosta kehittävät materiaaleja ja tekoälypolkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.  Lue lisää hankkeista verkkosivuiltamme sekä Innokas-verkoston blogista.

Johdanto tekoälyyn:

Tässä videosarjassa luokanopettaja ja tietotekniikan aineenopettaja Jukka Lehtoranta ja tutkijatohtori Janne Fagerlund tarkastelevat tekoälyä eri näkökulmista.:

Tekoälyn perusteet: 

Koneoppimisen perusteet:

Koneoppimista ohjelmoinnin ja robotiikan avulla: 

 

Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeen hyvät käytänteet

Opetushallituksen rahoittamassa Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeessa (v. 2021-2023) on jatkettu innovatiivisen koulun mallin kehittämistä hankekoulujen toteuttamien kehittämisprojektien avulla. Hankkeessa oli mukana eNorssi-verkosto sekä kymmenen koulua eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana koulut edistivät omia kehittämisprojektejaan tuetun kehittämisprosessin mukaisesti. Kehittämistyötä tuettiin hankkeen aikana ohjauspalavereiden, vertaissparraamisen, erilaisten projektityökalujen sekä koulutusten avulla. Koulun kokonaisvaltaisen keittämisen tueksi hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin uusia, teemoitettuja palvelukokonaisuuksia:

1) Koulun jatkuvan osaamisen kehittämisen ja arvioinnin toimintatavat
2) Yhteis- ja tiimiopettajuuden mallit ja toimintatavat
3) Innovatiiviset oppimisen tilat ja tapahtumat
4) Digitaalinen teknologia oppimisen kohteena ja välineenä
5) Digitaalinen teknologia yhteistyön, vuorovaikutuksen ja johtamisen välineenä

Näiden videoiden avulla voit tutustua hankekoulujen kehittämiin hyviin käytänteisiin ja toimintamalleihin:

 

Post COVID -ajan toimivat digipedagogiset käytänteet -videosarja

Post COVID -ajan toimivat digipedagogiset käytänteet -videosarjassa esitellään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2020-2021 käytössä olleita etä- ja hybridiopetuskäytänteitä ja pohditaan niiden hyödynnettävyyttä osana nykyaikaista, osallistavaa monimuoto-opetusta.  Käytänteiden lisäksi videoille on kerätty opettajankouluttajien, täydennyskouluttajien ja opiskelijoiden kokemuksia käytännön toteutuksesta ja toimivista työskentelytavoista (best practices). Videosarjassa on viisi teemaa: 1) Hybridistä kohti monimuoto-opetusta, 2) Hybridiopetuksen pedagogiikkaa, 3) Hybridiopetuksen tekniset ratkaisut, 4) Osallistavat digitaaliset työtavat ja 5) Toimivat etä- ja hybriditapahtumat. Kaikki videot löytyvät YouTube-soittolistana täältä.

Hybridistä kohti monimuoto-opetusta

Hybridiopetuksen pedagogiikkaa

Hybridiopetuksen tekniset ratkaisut

Osallistavat digitaaliset työtavat

Toimivat etä- ja hybriditapahtumat

 

Innokas FabLearn Lab -käsikirja

Erilaisia värkkäilytiloja on ollut jo kauan käytössä ympäri maailmaa. Termit keksimisen pedagogiikka, STEAM, maker-pedagogiikka, makerspace, hackerspace, fablab ja fablearn lab voivat kuulostaa tutuilta, mutta mistä oikein on kyse?

Tässä Innokas FabLearn Lab -käsikirjassa pyritään vastaamaan moneen mieltä askarruttavaan kysymykseen, esim.:

  • Miten keksimisen pedagogiikka istuu suomalaiseen koulumaailmaan?
  • Miten keksimisen pedagogiikkaa voidaan tuoda keskelle kouluarkea?
  • Millä välineillä toimintaa voidaan järjestää?
  • Minkälaisia erilaisia tilaratkaisuja on?
  • Mitä erilaisissa FabLearn Labeissa voi tehdä?
  • Mistä löytää lisätietoa aiheesta?

30 päivän Scratch-haaste

30 päivän Scratch-haaste koostuu viidestä haastetasosta, joiden avulla on helppo tutustua Scratch-ohjelmointiympäristöön ja toteuttaa omia projekteja. Jokainen haastetaso päättyy isompaan projektiin, jonka toteutuksessa voi hyödyntää opittuja taitoja ja omaa luovuutta. 30 päivän Scratch-haasteen ovat suunnitelleet Innokas-kouluttajat ja  Scratch-velhot Janne Fagerlund ja Markus Packalén osaksi kevään 2020 Inspiraatiota etäopetukseen -sarjaa.

Johdanto: Tutustu koko haasteeseen tämän videon avulla.

Haasteen rakenne: Koko haasteen esittelyn löydät täältä.

  • Taso 1: Ensimmäisellä viikolla ohjelmoidaan hahmot liikkeelle: Liikettä hahmoihin!
  • Taso 2: Toisella viikolla herätetään animaatiohahmot henkiin ja luodaan päättymätön tarina: Väriä, sanoja, ääntä!
  • Taso 3: Kolmannella viikolla treenataan oman musiikin, taustan ja hahmojen luomista: Tee se itse!
  • Taso 4: Neljännellä viikolla harjoitellaan pelimekaniikkaa ja ohjelmoidaan oma peli: Pelimekaniikkaa!
  • Taso 5: Viimeisellä viikolla kaikki opitut taidot otetaan käyttöön ja suunnitellaan oma peli tai animaatio: Näytön paikka

Innovatiivinen koulu -hankkeen hyvät käytänteet

Opetushallituksen rahoittaman Innovatiivinen koulu -hankkeen (v. 2019-2021) tavoitteena oli kehittää innovatiivisen koulun malliin perustuva konsepti, joka tukee koulujen digitalisaation kokonaisvaltaista ja jatkuvaa kehittämistä oppimisen, opettamisen, johtajuuden ja yhteistyöverkostojen toiminnan näkökulmista. Hankkeessa oli mukana kahdeksan koulua eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana koulut edistivät omia kehittämisprojektejaan tuetun kehittämisprosessin mukaisesti:

Kehittämisprojektin vaiheet:

  1. Kehittämistarpeiden kartoitus tarvekartoituskyselyiden avulla
  2. Kehittämiskohteen määrittely tarvekartoituskyselyiden tulosten pohjalta
  3. Projektisuunnitelma
  4. Koulun projektin toteutus yhteiskehittämismallin mukaisesti
  5. Arviointi ja jatkokehittäminen

Kehittämistyön keskiössä oli yhteiskehittäminen sekä koulun sisällä eri toimijoita osallistaen että eri koulujen ja organisaatioiden hanketoimijoiden välillä. Koulujen kehittämistyötä tuettiin hankkeen aikana koulutusten, ohjauspalavereiden, vertaissparraamisen ja erilaisten projektityökalujen avulla.

Näiden videoiden avulla voit tutustua hankekoulujen kehittämiin hyviin käytänteisiin ja toimintamalleihin: