Tämän kuvallisen rakenteluohjeen avulla voit rakentaa Lego Education SPIKE -rakentelusarjasta monikäyttöisen helppobotin.
Lego Education SPIKE: Helppobotti
Material Class: Luokat 3-6
Innokas FabLearn Lab -käsikirja
Erilaisia värkkäilytiloja on ollut jo kauan käytössä ympäri maailmaa. Termit keksimisen pedagogiikka, STEAM, maker-pedagogiikka, makerspace, hackerspace, fablab ja fablearn lab voivat kuulostaa tutuilta, mutta mistä oikein on kyse?
Tässä Innokas FabLearn Lab -käsikirjassa pyritään vastaamaan moneen mieltä askarruttavaan kysymykseen, esim.:
- Miten keksimisen pedagogiikka istuu suomalaiseen koulumaailmaan?
- Miten keksimisen pedagogiikkaa voidaan tuoda keskelle kouluarkea?
- Millä välineillä toimintaa voidaan järjestää?
- Minkälaisia erilaisia tilaratkaisuja on?
- Mitä erilaisissa FabLearn Labeissa voi tehdä?
- Mistä löytää lisätietoa aiheesta?
30 päivän Scratch-haaste
30 päivän Scratch-haaste koostuu viidestä haastetasosta, joiden avulla on helppo tutustua Scratch-ohjelmointiympäristöön ja toteuttaa omia projekteja. Jokainen haastetaso päättyy isompaan projektiin, jonka toteutuksessa voi hyödyntää opittuja taitoja ja omaa luovuutta. 30 päivän Scratch-haasteen ovat suunnitelleet Innokas-kouluttajat ja Scratch-velhot Janne Fagerlund ja Markus Packalén osaksi kevään 2020 Inspiraatiota etäopetukseen -sarjaa.
Johdanto: Tutustu koko haasteeseen tämän videon avulla.
Haasteen rakenne: Koko haasteen esittelyn löydät täältä.
- Taso 1: Ensimmäisellä viikolla ohjelmoidaan hahmot liikkeelle: Liikettä hahmoihin!
- Taso 2: Toisella viikolla herätetään animaatiohahmot henkiin ja luodaan päättymätön tarina: Väriä, sanoja, ääntä!
- Taso 3: Kolmannella viikolla treenataan oman musiikin, taustan ja hahmojen luomista: Tee se itse!
- Taso 4: Neljännellä viikolla harjoitellaan pelimekaniikkaa ja ohjelmoidaan oma peli: Pelimekaniikkaa!
- Taso 5: Viimeisellä viikolla kaikki opitut taidot otetaan käyttöön ja suunnitellaan oma peli tai animaatio: Näytön paikka
Innovatiivinen koulu -hankkeen hyvät käytänteet
Opetushallituksen rahoittaman Innovatiivinen koulu -hankkeen (v. 2019-2021) tavoitteena oli kehittää innovatiivisen koulun malliin perustuva konsepti, joka tukee koulujen digitalisaation kokonaisvaltaista ja jatkuvaa kehittämistä oppimisen, opettamisen, johtajuuden ja yhteistyöverkostojen toiminnan näkökulmista. Hankkeessa oli mukana kahdeksan koulua eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana koulut edistivät omia kehittämisprojektejaan tuetun kehittämisprosessin mukaisesti:
Kehittämisprojektin vaiheet:
- Kehittämistarpeiden kartoitus tarvekartoituskyselyiden avulla
- Kehittämiskohteen määrittely tarvekartoituskyselyiden tulosten pohjalta
- Projektisuunnitelma
- Koulun projektin toteutus yhteiskehittämismallin mukaisesti
- Arviointi ja jatkokehittäminen
Kehittämistyön keskiössä oli yhteiskehittäminen sekä koulun sisällä eri toimijoita osallistaen että eri koulujen ja organisaatioiden hanketoimijoiden välillä. Koulujen kehittämistyötä tuettiin hankkeen aikana koulutusten, ohjauspalavereiden, vertaissparraamisen ja erilaisten projektityökalujen avulla.
Näiden videoiden avulla voit tutustua hankekoulujen kehittämiin hyviin käytänteisiin ja toimintamalleihin:
- Ahvenisjärven koulu, Tampere: TVT-taidot haltuun -toimintamalli
- Bosundin koulu, Luoto / Larsmo: Den innovativa skolan -modellen ”Starka tillsammans”
- Joutsenon koulu, Lappeenranta: MOK-toimintamalli yläkouluun
- Kontiolahden Kirkonkylän koulu: Osaamisen jakamisen ja yhteiskehittämisen toimintamalli
- Laurentius-koulu, Lohja: Värkkäämö-malli
- Martinkallion koulu, Espoo: Digitaitoportaat ja digipassi
- Pateniemen koulu, Oulu: STEAM-opinpolku luokille 1-9
- Pirtin koulu, Kuopio: Digiagentti- toimintamalli
Lego SPIKE ja Robot Inventor: Laajennukset
Tässä materiaalissa esitellään Lego Education SPIKE Prime ja Lego Robot Inventor -robotiikkasarjojen laajennusten moottori- ja liikelohkojen käyttöä.
VEX IQ: Perusteet
Näiden materiaalien avulla voit tutustua VEX IQ -robotiikkajärjestelmän käyttöönottoon alkutoimista ohjelmointiin. Havainnollisten ohjeiden ja niksien avulla käyttöönotto ja ohjelmointi on mahdollista nillekin, joilla ei ole aiempaa kokemusta blokkipohjaisesta ohjelmoinnista.
1. VEX IQ -robotiikkajärjestelmän käyttöönottoohjeet alkutoimista ohjelmointiin
2. VEX IQ -pikaohje, joka helpottaa ohjelmointia
Lego Education SPIKE: Python-ohjelmointikieli
Python on tekstipohjainen ohjelmointikieli, johon tutustuminen on hyvä aloittaa opetussuunnitelmien pohjalta viimeistään yläkoulun alussa. Python on ytimekäs, helposti luettava ja monipuolinen kieli. Tällä videolla esitellään käytännönläheisesti Lego Education SPIKE -robottien Python-ohjelmoinnin aloittaminen Lego Spike -appia käyttäen.
Lego EV3, SPIKE ja Robot Inventor: Scratch-ohjelmointikieli
Tutustu Lego Mindstorms EV3-robotin peruskäyttöön, ehtolauseeseen ja moottoreiden ohjaukseen oheisten ohjeiden avulla. Näiden ohjeiden pohjalla on käytetty Lego Mindstorms EV3 Education -rakentelusarjaa ja ohjelmointiin on käytetty Legon vuonna 2021 uudistamaa, Scratchiin pohjautuvaa, graafista ohjelmointikieltä. Sama ohjelmointiympäristö on käytettävissä PC-, Mac-,iOS-, Android sekä Chromebook-ympäristöissä. Ohjelmointiohjeita voi käyttää myös soveltuvien osin Legon Education SPIKE Prime ja Robot Inventor -robottien kanssa. Lue lisää toiminnallisista eroista ohjeista.
1. Peruskäyttöohjeessa käydään läpi EV3-laitteen rakenne sekä ohjelmointi ja ohjelman siirtäminen robottiin.
2. Ehtolauseohjeessa kerrotaan miten robotin toiminnot voidaan määritellä käynnistymään erilaisten aloitusehtojen kautta ja käsitellään ehtolausetta ja silmukkaan ohjelman kulun ohjaamisessa.
3. Moottoreiden ohjausohjeessa kerrotaan yleisesti Lego EV3 Education -robotin mukana toimitettavista moottoreista, niiden ohjelmoinnista sekä ohjelmointiympäristössä olevista kahdesta valikosta, joita voidaan käyttää moottorien ohjaamiseen.
Game it now -koulutuksen materiaalit (2020-2021)
Tähän materiaaliin on koottu aineistot Game it now -täydennyskoulutuksesta 2020-2021. Koulutuksessa osallistujat tutustuivat pelillisyyteen ja pelintekoon oppimisen tukena.
- Game it now -projektityöt: Näiden kahden materiaalin avulla (osa 1 ja osa 2) voit tutustua opettajien toteuttamiin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Teemat liittyivät pelillisyyteen, opetuksen pelillistämiseen, pelintekoon ja pakohuoneisiin. Oppilaiden kokemuksia kuulet tältä videolta.
- Kurssin koulutusmateriaali: Varsinaisen kurssin koulutusmateriaalin tiedostona löydät täältä.
- Kerhomateriaali: Yhtenä osana koulutusta toteutettiin koulutus opettajille, jotka haluavat pitää aiheeseen liittyvää kerhoa kouluilla. Lyhyen esittelyvideon aiheesta löydät täältä. Kerhon ohjaajien koulutusmateriaali löytyy tiedostona täältä. Kerhon ohjaamisen tueksi luotu oppimateriaali löytyy täältä.
Arjen teknologiaa -koulutuksen materiaalit (2019-2020)
Tähän materiaaliin on koottu aineistot Arjen teknologiaa -täydennyskoulutuksesta 2019-2020. Koulutuksen aikana opiskelijat toteuttivat omassa opetuksessaan monialaisen oppimiskokonaisuuden, jossa yhdistettiin keksimisen pedagogiikkaa ja maker-tekemistä arjen teknologiaan.
Arjen teknologiaa -kurssin projektityöt: Tämän materiaalin avulla voit tutustua koulutuksen yhteydessä suunniteltuihin ja toteutettuihin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Kokonaisuuksien teemat liittyvät jokapäiväisen arjen teknologiseen ympäristöön ja työskentelytavat sekä materiaalit teknologiakasvatukseen, maker-työskentelyyn ja STEAM-oppimiseen.
Kurssin videot: Kurssin videot (5 kpl) on kerätty yhteen soittolistaan ja löydät videot täältä.