Tässä materiaalissa esitellään Lego Education SPIKE Prime ja Lego Robot Inventor -robotiikkasarjojen laajennusten moottori- ja liikelohkojen käyttöä.
Lego SPIKE ja Robot Inventor: Laajennukset
Material Class: Luokat 3-6
Lego Education SPIKE: Python-ohjelmointikieli
Python on tekstipohjainen ohjelmointikieli, johon tutustuminen on hyvä aloittaa opetussuunnitelmien pohjalta viimeistään yläkoulun alussa. Python on ytimekäs, helposti luettava ja monipuolinen kieli. Tällä videolla esitellään käytännönläheisesti Lego Education SPIKE -robottien Python-ohjelmoinnin aloittaminen Lego Spike -appia käyttäen.
Tekoäly nyt! -perusopetushankkeen hyvät käytänteet
Tekoäly on tullut opetuksen osaksi. Mistä siinä on kyse ja mitä siitä olisi hyvä tietää? Opetushallituksen rahoittaman Tekoäly nyt! -perusopetushankkeen (8/2022–7/2024) aikana opitaan ymmärtämään ja käyttämään tekoälyä sekä opettamaan ja oppimaan tekoälyn avulla. Hankeopettajat viidestä kunnasta ja eNorssi-verkostosta kehittävät materiaaleja ja tekoälypolkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Lue lisää hankkeista verkkosivuiltamme sekä Innokas-verkoston blogista.
Johdanto tekoälyyn:
Tässä videosarjassa luokanopettaja ja tietotekniikan aineenopettaja Jukka Lehtoranta ja tutkijatohtori Janne Fagerlund tarkastelevat tekoälyä eri näkökulmista.:
- Mitä tekoäly on?
- Mihin tekoäly perustuu?
- Miten käsitellä tekoälyä lasten kanssa?
- Mikä on tekoälyn merkitys koulutuksessa?
- Mitä tarkoittaa tekoäly lukutaitona?
Tekoälyn perusteet:
- Tämän materiaalin avulla voit opettajana ja työyhteisössäsi tutustua tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin opetuksessa: Tekoäly koulussa
- Toteuta uutisprojekti alakoulussa: Uutisprojekti tekoälyn avulla alakouluun -ohje
- Tämä nopea ja herättelevä tietovisa johdattelee 5.–9. luokan oppilaasi tai kollegasi tutustumaan tekoälyyn: Johdatus tekoälyyn – Kahoot!
- Voit toteuttaa tekoälyteemaisen pistetyöskentelyoppitunnin tämän materiaalin avulla.
- Tämän materiaalin avulla voit toteuttaa tekoälyteemaisen monialaisen oppimiskokonaisuuden: TekoalyMOKit_Oulu
- Tämä materiaali tarjoaa esimerkkejä tekoälyn hyödyntämiseen yläkoulun eri oppiaineissa: Tekoäly yläkoulussa
Koneoppimisen perusteet:
- Tämän materiaalin avulla voit tutustua Opetettava kone –ohjelman käyttöön opetuksessa: Tekoälytutustumista opetettavalla koneella
Koneoppimista ohjelmoinnin ja robotiikan avulla:
- Käyttöohjeen avulla tutustut AI Lens –kameran ohjaamiseen Micro:bitin avulla: Microbit ja AI Lens
- Toteuta pulloautomaattiprojekti AI Lensin ja Micro:bitin avulla: Microbit ja AI Lens, Pulloautomaatti
- Tämän materiaalin avulla voit perehtyä Teachable Machine -ohjelman ja Micro:bitin yhteiskäyttöön: Opetusmateriaalia_Teachable machinen ja micro_bitin yhteiskaytto Ohjeiden pitäisi toimia myös GenAI opetettava kone -ympäristössä.
- Kokeile koneoppimista Lego Spike + Inventor -sovelluksella ja innostu Autotalli-projektista tai kehitä ihan oma projektisi koneoppimista hyödyntäen tämän materiaalin avulla: Koneoppimista Inventor Legolla
- Toteuta yläkoulussa kasvojentunnistusprojekti Pythonilla: Kasvojentunnistus Pythonilla
Uutta luovat digityötavat käyttöön perusopetuksessa
Nämä materiaalit on tuotettu Uutta luovat digityötavat -koulutuksen yhteydessä vuosina 2022-23. Materiaali on tarkoitettu perusopetuksen opettajien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Koulutus koostui neljästä osiosta: 1) Uutta luovat digityötavat käytännössä etäoppitunnit ja MOOC-kurssi 2) Osallistavat opetuksen ja oppimisen digitaaliset välineet ja työtavat -reflektioiltapäivä, 3) Opetuskokeilut ja 4) Loppuwebinaari.
Etäoppitunnit
- Luodaan uutta – Toiminnallinen digiopetus käytännössä
- Tuunaa digitaitosi – Mitä taitoja haluaisin oppia ja miten näitä taitoja voisi kehittää?
- Modernit teknologiat oppimisen apuna – Opitaan tekoälystä ja opetetaan tekoälyä
- Hyödynnä teknologiaa uutta luovalla tavalla – innovaatioprosessi jatkuu
MOOC-kurssimateriaali
- Opettajille suunnattu verkko-oppimismateriaali täydentää ja syventää etäoppitunneilla käsiteltyjä teemoja ja tarjoaa lisää ideoita uutta luovien digitaitojen harjoitteluun oman ryhmän kanssa.
- Uutta luovat digityötavat MOOC-kurssimateriaali
Koulutuksen koonti
- Koulutuksen kokoava esitys sisältää mm. Uuden luominen -harjoituksen, case-esimerkkejä sekä näkökulmia digitaalisuuteen ja digitaalisiin työvälineisiin.
- Uutta luovat digityötavat -koulutuksen kokoava esitys
Ohjelmointia, robotiikkaa, värkkäilyä ja tekoälyä perusopetukseen
Nämä materiaalit on tuotettu Kiinnostaako ohjelmointi ja robotiikka 2.0 -koulutuksen yhteydessä keväällä 2023. Materiaali on tarkoitettu perusopetuksen opettajien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Koulutukseen sisältyi aloituswebinaari, neljä opettajille suunnattua teematyöpajaa sekä opettajille ja oppilaille suunnattu, yhteinen etäoppitunti.
Aloituswebinaari
- Koulutuksen aloituswebinaarissa teknologiaa tarkasteltiin osana rakennettua ympäristöä ja yhteiskuntaa sekä avattiin teknologian luovan käytön pedagogisia perusteluja ja mahdollisuuksia. Osiossa avattiin lisäksi innovaatioiden merkitystä ja innovatiivisuutta oppimisessa ja opetuksessa. Aloituswebinaarin esityksen löydät täältä. Aloituswebinaarissa käytetyn Koodinpurkajat-tietokilpailun löydät täältä.
Rohkeasti robotiikkaan -työpaja
- Robotiikkaa rakentelemalla ja ohjelmoimalla on mahdollisuus oppia ohjelmointia ja kasvattaa ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Ohjelmoinnin ja rakentamisen lisäksi robotiikka on mitä mainioin apuväline erilaisten ilmiöiden tutkimiseen. Tässä työpajassa keskityttiin tapoihin integroida robotiikka osaksi eri oppiaineiden sisältöjä ja tutustuttiin robotiikan opettamisen taustalla olevaan tutkimustietoon ja toimivaksi todettuihin opetusmenetelmiin.
- Rohkeasti Robotiikkaan -esitys
- Video Miksi robotiikkaa kannattaa opettaa koulussa? Luokanopettaja Ilkka Saarikivi, Ylästön koulu, Vantaa
Luovasti maker-tekemisen maailmaan -työpaja
- Maker-tekemisen tavoitteena on opettaa digitaalisten asioiden tuottamista ja muokkaamista kuluttamisen sijaan. Työpajassa huomio kiinnitettiin opettajan osaamisen kehittämiseen: millaisilla menetelmillä maker-tekemisessä kehittyviä ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun taitoja voi opettaa ja kehittää tehokkaasti sekä millä tavalla maker-tekemistä voi yhdistää eri oppiaineiden opetukseen.
- Luovasti maker-tekemisen maailmaan -esitys
- Video Maker-pedagogiikka koulun arjessa, apulaisjohtaja Essi Vuopala, Rajakylän koulu, Oulu
Sukellus pelien tekemiseen -työpaja
- Pelien tekemisen ja ohjelmoinnin avulla opimme hyödyntämään erilaisia taitoja pelienteon lisäksi muissa digitaalisissa asioissa, ja samalla huomaamme itse tehtyjen pelien monipuoliset hyödyntämismahdollisuudet erilaisten opeteltavien ilmiöiden tutkimisessa. Työpajassa tutustuttiin tapoihin luoda yksinkertaisia digitaalisia pelejä ja hyödyntää niiden elementtejä osana jokapäiväistä opetustyötä.
- Sukellus pelien tekemiseen -esitys
- Video Pelien ja pelillisyyden hyödyntäminen opetuksessa, luokanopettaja Markus Packalén, Rajakylän koulu, Oulu
Opeta oma tekoälysi -työpaja
- Tekoälyn erilaisia ominaisuuksia hyödynnetään osana jokaisen arkea jatkuvasti, aina emme edes tunnista tai huomioi tekoälyn vaikutuksia. Tekoälyn ohjelmointi, tai oikeamminkin opettaminen, on helppo aloittaa, mutta luotettavaan lopputulokseen pääseminen on välillä työlästä. Työpajassa havainnoitiin erilaisia tekoälyn ilmenemismuotoja, kokeiltiin opettaa itse tekoälyä ja tutustuttiin käytännön välineisiin, joiden avulla tekoälyä voi hyödyntää osana opetustyötä.
- Opeta oma tekoalysi -esitys
- Videosarja tekoälystä, tietotekniikan aineenopettaja Jukka Lehtoranta ja tutkijatohtori Janne Fagerlund
Etäoppitunnit
Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeen hyvät käytänteet
Opetushallituksen rahoittamassa Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeessa (v. 2021-2023) on jatkettu innovatiivisen koulun mallin kehittämistä hankekoulujen toteuttamien kehittämisprojektien avulla. Hankkeessa oli mukana eNorssi-verkosto sekä kymmenen koulua eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana koulut edistivät omia kehittämisprojektejaan tuetun kehittämisprosessin mukaisesti. Kehittämistyötä tuettiin hankkeen aikana ohjauspalavereiden, vertaissparraamisen, erilaisten projektityökalujen sekä koulutusten avulla. Koulun kokonaisvaltaisen keittämisen tueksi hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin uusia, teemoitettuja palvelukokonaisuuksia:
1) Koulun jatkuvan osaamisen kehittämisen ja arvioinnin toimintatavat
2) Yhteis- ja tiimiopettajuuden mallit ja toimintatavat
3) Innovatiiviset oppimisen tilat ja tapahtumat
4) Digitaalinen teknologia oppimisen kohteena ja välineenä
5) Digitaalinen teknologia yhteistyön, vuorovaikutuksen ja johtamisen välineenä
Näiden videoiden avulla voit tutustua hankekoulujen kehittämiin hyviin käytänteisiin ja toimintamalleihin:
- eNorssi-verkosto: Oppilasagentti-malli
- Jäälin koulu, Oulu: Makupalatunnit, Värkkäämö, Ahräämö ja koko kylän Digipaja
- Järnefeltin koulu, Lohja: Yhteisopettajuusmalli digioppimisen tukena
- Keljonkankaan koulu, Jyväskylä: Opettajat osaamista jakamassa – Varjostaja-malli
- Lahnuksen koulu, Espoo: Oppilaiden Tekniikka-ryhmä
- Näs skola, Larsmo / Luoto: Den innovativa skolan fungerar tillsammans
- Riistaveden koulu, Kuopio: Opettajapari- ja Digiagentti-malli
- Sammonlahden koulu, Lappeenranta: Vanhempainkoulu-toimintamalli
- Sunan koulu, Espoo: Digiportaat ja Digibingo oppilaiden ja opettajien tukena
- Vuoreksen koulu, Tampere: Osallisuutta toimimalla -malli
- Ylikylän koulu, Rovaniemi: Maker-toiminta osaksi koulun arkea
Innovatiivinen koulu -hankkeen hyvät käytänteet
Opetushallituksen rahoittaman Innovatiivinen koulu -hankkeen (v. 2019-2021) tavoitteena oli kehittää innovatiivisen koulun malliin perustuva konsepti, joka tukee koulujen digitalisaation kokonaisvaltaista ja jatkuvaa kehittämistä oppimisen, opettamisen, johtajuuden ja yhteistyöverkostojen toiminnan näkökulmista. Hankkeessa oli mukana kahdeksan koulua eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana koulut edistivät omia kehittämisprojektejaan tuetun kehittämisprosessin mukaisesti:
Kehittämisprojektin vaiheet:
- Kehittämistarpeiden kartoitus tarvekartoituskyselyiden avulla
- Kehittämiskohteen määrittely tarvekartoituskyselyiden tulosten pohjalta
- Projektisuunnitelma
- Koulun projektin toteutus yhteiskehittämismallin mukaisesti
- Arviointi ja jatkokehittäminen
Kehittämistyön keskiössä oli yhteiskehittäminen sekä koulun sisällä eri toimijoita osallistaen että eri koulujen ja organisaatioiden hanketoimijoiden välillä. Koulujen kehittämistyötä tuettiin hankkeen aikana koulutusten, ohjauspalavereiden, vertaissparraamisen ja erilaisten projektityökalujen avulla.
Näiden videoiden avulla voit tutustua hankekoulujen kehittämiin hyviin käytänteisiin ja toimintamalleihin:
- Ahvenisjärven koulu, Tampere: TVT-taidot haltuun -toimintamalli
- Bosundin koulu, Luoto / Larsmo: Den innovativa skolan -modellen ”Starka tillsammans”
- Joutsenon koulu, Lappeenranta: MOK-toimintamalli yläkouluun
- Kontiolahden Kirkonkylän koulu: Osaamisen jakamisen ja yhteiskehittämisen toimintamalli
- Laurentius-koulu, Lohja: Värkkäämö-malli
- Martinkallion koulu, Espoo: Digitaitoportaat ja digipassi
- Pateniemen koulu, Oulu: STEAM-opinpolku luokille 1-9
- Pirtin koulu, Kuopio: Digiagentti- toimintamalli
Post COVID -ajan toimivat digipedagogiset käytänteet -videosarja
Post COVID -ajan toimivat digipedagogiset käytänteet -videosarjassa esitellään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2020-2021 käytössä olleita etä- ja hybridiopetuskäytänteitä ja pohditaan niiden hyödynnettävyyttä osana nykyaikaista, osallistavaa monimuoto-opetusta. Käytänteiden lisäksi videoille on kerätty opettajankouluttajien, täydennyskouluttajien ja opiskelijoiden kokemuksia käytännön toteutuksesta ja toimivista työskentelytavoista (best practices). Videosarjassa on viisi teemaa: 1) Hybridistä kohti monimuoto-opetusta, 2) Hybridiopetuksen pedagogiikkaa, 3) Hybridiopetuksen tekniset ratkaisut, 4) Osallistavat digitaaliset työtavat ja 5) Toimivat etä- ja hybriditapahtumat. Kaikki videot löytyvät YouTube-soittolistana täältä.
Hybridistä kohti monimuoto-opetusta
- Osa 1: Hybridistä kohti monimuoto-opetusta, yliopistonlehtori Arja Kaasinen, opiskelija Sonja Pekkola: Tällä videolla Helsingin yliopiston biologian yliopistonlehtori Arja Kaasinen ja opiskelija Sonja Pekkola jakavat kokemuksiaan biologian hybridi- ja monimuoto-opetuksesta.
Hybridiopetuksen pedagogiikkaa
- Osa 2.1: Hybridiopetuksen pedagogiikkaa, yliopistonlehtori Heidi Krzywacki ja opiskelija Kirsi Murtola: Tällä videolla Helsingin yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Heidi Krzywacki ja opiskelija Kirsi Murtola kertovat matematiikan didaktiikan kursseilla hyödynnetyistä hybridiopetustavoista.
- Osa 2.2: Hybridiopetuksen pedagogiikkaa, projektisuunnittelija Sorella Karme & opettaja Marko Väistö: Tällä videolla Helsingin yliopiston projektisuunnittelija Sorella Karme ja DigiErko-alumni Marko Väistö kertovat Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksessa (DigiErko) ja vastaavassa valinnaisessa opintokokonaisuudessa (EduDigi) hyödynnetyistä hybridiopetustavoista.
- Osa 2.3: Hybridiopetuksen pedagogiikkaa, professori Hille Janhonen-Abruquah: Tällä videolla kotitalouspedagogiikan professori Hille Janhonen-Abruquah kertoo kotitalousopetuksessa hyödynnetyistä hybridiopetuskäytänteistä.
Hybridiopetuksen tekniset ratkaisut
- Osa 3: Hybridiopetuksen tekniset ratkaisut, AV-palveluiden asiantuntija Riku Vornanen: Tällä videolla Helsingin yliopiston AV-palveluiden asiantuntija Riku Vornanen kertoo, miten hybridiopetus voidaan teknisesti toteuttaa Helsingin yliopiston tiloissa.
Osallistavat digitaaliset työtavat
- Osa 4: Osallistavat digitaaliset työtavat, Jukka Lehtoranta ja yliopistonlehtori Kati Sormunen: Tällä videolla luokanopettaja, tietotekniikan aineenopettaja ja Innokas-verkoston kouluttaja Jukka Lehtoranta sekä Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori Kati Sormunen kertovat hyödyntämistään digitaalisista osallistamisen tavoista etä- ja hybridiopetuksessa.
Toimivat etä- ja hybriditapahtumat
- Osa 5.1: Toimivat etä- ja hybriditapahtumat, projektisuunnittelija Asta Ansolahti: Tällä videolla Innokas-verkoston projektisuunnittelija Asta Ansolahti kertoo, miten tavallisesti lähitapahtumana järjestettävä Innokas ohjelmointi- ja robotiikkaturnaus toteutettiin etätapahtumana keväällä 2021.
- Osa 5.2: Toimivat etä- ja hybriditapahtumat, luokanopettaja Anu Kahri: Tällä videolla Innokas-verkoston kouluttaja ja luokanopettaja Anu Kahri Espoon Jalavapuiston koulusta kertoo toiminnallisen, yhdessä oppilaiden kanssa ohjatun Mahtavaa matematiikkaa -etäoppitunnin toteutuksesta.
- Osa 5.3: Toimivat etä- ja hybriditapahtumat, yliopistonlehtori Saila Poulter: Tällä videolla uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori Saila Poulter kertoo, miten lapsille ja nuorille suunnatun, Helsingin yliopiston Pöllöakatemian etätapahtumia toteutetaan.
- Osa 5.4: Toimivat etä- ja hybriditapahtumat, yliopistonlehtori Jenni Vartiainen: Tällä videolla Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori Jenni Vartiainen kertoo toimivista etä- ja hybridikäytänteistä varhaiskasvatuksen yliopisto-opinnoissa.
Innokas FabLearn Lab -käsikirja
Erilaisia värkkäilytiloja on ollut jo kauan käytössä ympäri maailmaa. Termit keksimisen pedagogiikka, STEAM, maker-pedagogiikka, makerspace, hackerspace, fablab ja fablearn lab voivat kuulostaa tutuilta, mutta mistä oikein on kyse?
Tässä Innokas FabLearn Lab -käsikirjassa pyritään vastaamaan moneen mieltä askarruttavaan kysymykseen, esim.:
- Miten keksimisen pedagogiikka istuu suomalaiseen koulumaailmaan?
- Miten keksimisen pedagogiikkaa voidaan tuoda keskelle kouluarkea?
- Millä välineillä toimintaa voidaan järjestää?
- Minkälaisia erilaisia tilaratkaisuja on?
- Mitä erilaisissa FabLearn Labeissa voi tehdä?
- Mistä löytää lisätietoa aiheesta?
30 päivän Scratch-haaste
30 päivän Scratch-haaste koostuu viidestä haastetasosta, joiden avulla on helppo tutustua Scratch-ohjelmointiympäristöön ja toteuttaa omia projekteja. Jokainen haastetaso päättyy isompaan projektiin, jonka toteutuksessa voi hyödyntää opittuja taitoja ja omaa luovuutta. 30 päivän Scratch-haasteen ovat suunnitelleet Innokas-kouluttajat ja Scratch-velhot Janne Fagerlund ja Markus Packalén osaksi kevään 2020 Inspiraatiota etäopetukseen -sarjaa.
Johdanto: Tutustu koko haasteeseen tämän videon avulla.
Haasteen rakenne: Koko haasteen esittelyn löydät täältä.
- Taso 1: Ensimmäisellä viikolla ohjelmoidaan hahmot liikkeelle: Liikettä hahmoihin!
- Taso 2: Toisella viikolla herätetään animaatiohahmot henkiin ja luodaan päättymätön tarina: Väriä, sanoja, ääntä!
- Taso 3: Kolmannella viikolla treenataan oman musiikin, taustan ja hahmojen luomista: Tee se itse!
- Taso 4: Neljännellä viikolla harjoitellaan pelimekaniikkaa ja ohjelmoidaan oma peli: Pelimekaniikkaa!
- Taso 5: Viimeisellä viikolla kaikki opitut taidot otetaan käyttöön ja suunnitellaan oma peli tai animaatio: Näytön paikka