InnoCast – Opi ja innostu on Innokas-verkoston uusi podcast, jossa syvennymme innovatiiviseen oppimiseen yhdessä tutkijoiden, opettajien, kasvattajien sekä lasten ja nuorten kanssa. Jaksojen 1-6 teemana on ohjelmointi opetuksessa, ja nämä jaksot on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa EU:n koodausviikko -hanketta.
Jakso 1: Ohjelmointi ja monilukutaito – Näetkö koodin ympärilläsi?
Näemmekö koodin ympärillämme arjessa? Miksi ohjelmoinnin ymmärtäminen on tärkeää opetustyössä ja monilukutaidon näkökulmasta – ja miten aihetta voisi käsitellä lasten kanssa? Tässä avausjaksossa syvennytään ohjelmoidun maailman ilmiöihin Innokas-koordinaattori Janne Fagerlundin johdolla yhdessä tutkijoiden Pekka Mertalan ja Lauri Palsan, opettaja Markus Packalénin sekä lasten kanssa.
Jakso 2: Innostavat ohjelmointiympäristöt – Millaista välineurheilua koodaus on?
Miksi ohjelmointiympäristöjä kannattaa hyödyntää, ja miten ohjelmoinnin polulla kannattaa edetä? Podcastin toisessa jaksossa syvennytään ohjelmoinnin harjoittelua tukeviin sovelluksiin ja välineisiin. Keskustelussa on mukana KT, apulaisrehtori Essi Vuopala Rajakylän peruskoulusta Oulusta, varhaiskasvatuksen opettaja ja Vasu-agentti Marika Raitanen Tampereen kaupungilta. Käytännönläheisiä esimerkkejä opetuksesta jakavat erityisluokanopettaja Ulla-Maija Kalliokoski ja luokanopettaja Anu Kahri Espoosta sekä luokanopettaja Juhana Sitomaniemi Rovaniemeltä yhdessä oppilaidensa Maximin, Olivian, Tasnimin, Ellin, Milkan ja Pelagian kanssa. Keskustelua vetää Innokas-verkoston projektipäällikkö Leenu Juurola.
Jakso 3: Ohjelmointi keksintöprojekteissa – Voiko koodaaminen tukea luovuutta?
Miten oppilaiden kekseliäisyyttä voidaan tukea, ja millaisia luovia projekteja oppilaat voivat toteuttaa koulussa? Tämän podcast-jakson teemana on keksintöpedagogiikka ja luova ohjelmointi, ja aiheeseen perehdytään yhdessä Espoon kaupungin pedagogisen asiantuntijan Minna Kukkosen, Vantaan Ylästön koulun luokanopettaja Ilkka Saarikiven, Espoon Viherlaakson koulun luokanopettaja Tuukka Kallion sekä hänen oppilaidensa kanssa. Jakson juontaa pedagoginen asiantuntija Ilona Parviainen Espoon kaupungilta.
Jakso 4: Ohjelmoinnillinen ajattelu oppimisen taitona – Onko ohjelmointi kielitaito tai pelkkää matematiikkaa?
Miten ohjelmointi liittyy ajattelun taitoihin, ja mitä yhteistä sillä on kielten, matematiikan tai taito- ja taide-aineiden opiskelun kanssa? Entä miten ohjelmoinnillinen ajattelu tukee tekoälyn ymmärtämistä? Tässä jaksossa ohjelmoinnillisen ajattelun taitoihin pureudutaan erityisluokanopettaja Tero Toivasen johdolla. Mukana keskustelussa ovat luokanopettaja ja TVT-kouluttaja Hanne Ritala Espoon Karhusuon koulusta, lukion 1. luokalla opiskeleva Lauri sekä tutkijatohtori Janne Fagerlund Jyväskylän yliopistosta.
Jakso 5: Tekoäly oppimisen kohteena ja välineenä – Mihin tekoälylukutaitoa tarvitaan?
Tässä jaksossa perehdytään asiantuntija Jukka Lehtorannan johdolla käytännönläheisesti OECD:n määrittelemiin, tuoreisiin tekoälylukutaidon osa-alueisiin yhdessä Otavan opiston historian, yhteiskuntatieteiden ja filosofian opettaja Lauri Ylä-Jussilan sekä Otaniemen lukion lehtori Aki Saariahon kanssa. Kuulemme myös 4. luokan oppilaan näkemyksiä ja kokemuksia tekoälyn käytöstä.
Ohjelmointi opetuksessa -oppimateriaalin avulla voit opettaa ryhmällesi ohjelmoinnillista ajattelua ja ohjelmointia systemaattisesti vaihe vaiheelta edeten. Polku on rakennettu perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti ja Innokas-verkostossa tehdyn pitkäjänteisen kehittämistyön pohjalta. Materiaalia voi hyödyntää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lisäksi myös 2. asteen ryhmissä. Linkki digitaaliseen materiaaliin löytyy täältä: Ohjelmointi opetuksessa -ThingLink. Digitaalinen materiaali on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa EU:n koodausviikko -hanketta.
Materiaali sisältää digitaalisen materiaalin lisäksi myös julisteen. Julistetta jaetaan messutapahtumissa kuten ITK-konferenssissa ja Educa-messuilla. Voit myös itse tulostaa julisteen tästä linkistä. Digitaalista materiaalia ja julistetta voi käyttää rinnakkain esimerkiksi siten, että eteneminen polulla merkitään painettuun julisteeseen matkan edetessä.
Miten otan Ohjelmointi opetuksessa -materiaalin käyttöön?
Materiaalissa edetään ohjelmoinnin polulla kolmen kokonaisuuden avulla: 1) Ohjelmointia ilman laitteita, 2) Alkeisohjelmointia ja 3) Ohjelmointikielet. Jokaiseen kokonaisuuteen liittyy useampia teemoja. Kuhunkin teemaan voi perehtyä tietoiskun , videon ja erilaisten tehtävien avulla . Polulla kannattaa edetä järjestyksessä, mutta jos jokin teema on oppilailla jo hallinnassa, sen voi hypätä yli. Suosittelemme, että opettaja tutustuu digitaaliseen oppimateriaaliin etukäteen ja suunnittelee materiaalin käytön ryhmälleen sopivaksi.
Tekoäly opetuksessa – 10 kysymystä tekoälystä -materiaali on opettajalle ja hänen ryhmällensä suunnattu johdanto tekoälyyn. Materiaalia voi hyödyntää sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen ryhmissä. Materiaali on rakennettu osana Opetushallituksen rahoittamia Innokas-verkoston varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämishankkeita. Linkki digitaaliseen materiaaliin löytyy täältä: Tekoäly opetuksessa -ThingLink
Materiaali löytyy digiversion lisäksi myös julisteena. Julistetta jaetaan printattuna versiona messutapahtumissa kuten ITK-päivillä ja Educa-messuilla. Voit myös itse tulostaa julisteen täältä (huomioithan, että julisteen latautumisessa voi mennä hieman aikaa johtuen tiedoston suuresta koosta). Digitaalista materiaalia ja julistetta voi käyttää rinnakkain esimerkiksi siten, että kysymykset joihin on vastattu digitaalisen version materiaalien avulla, merkitään printattuun julisteeseen matkan edetessä.
Miten otan Tekoäly opetuksessa – 10 kysymystä tekoälystä -materiaalin käyttöön?
Materiaalissa seikkaillaan kutkuttavien ja kimuranttienkin tekoälyyn liittyvien kysymysten äärellä. Jokaisen kysymyksen alta löytyvät alakysymykset sekä tietoisku, lämmittelytehtävä ja eritasoisia harjoitustehtäviä . Suosittelemme, että opettaja tutustuu digitaaliseen oppimateriaaliin etukäteen ja suunnittelee materiaalin käytön ryhmälleen sopivaksi. Huomioithan, että sisällöt on tarkoitettu opettajan johdolla yhdessä läpikäytäväksi.
Esimerkki materiaalin hyödyntämisestä
Materiaalin voi ottaa käyttöön esimerkiksi aamunavauksissa. Valitkaa ensimmäinen kysymys, jota lähdette yhdessä pohtimaan, esim. ”Mitä tekoäly on?” Katsokaa Kysymysmerkki-ikonin takaa alakysymykset. Pohtikaa ensin näihin kysymyksiin liittyen, mitä jo olette kuulleet aiheesta. Keskustelun jälkeen katsokaa tietoiskuvideo ja lukekaa tietoiskutekstit yhdessä. Tämän jälkeen tehkää yhteisesti keskustelutehtävä tai valitkaa arpomalla, mikä harjoitustehtävistä tehdään seuraavan aamunavauksen yhteydessä.
Millaista on ammattikeksijän työ? Tällä videolla haastatellaan keksijä Akseli Rehoa. Reho on ollut perustamassa älyvaateyritystä, jonka hän on sittemmin myynyt. Nykyisin hän keskittyy tukemaan uusia aloittavia yrityksiä. Videolla Akseli kertoo omasta keksijän työstään ja antaa vinkkejä keksimiseen ja keksimisprosessiin. Video se sopii katsottavaksi oppilaiden kanssa esimerkiksi osana luokan omaa keksintöprojektia. Video on tuotettu Innokas ohjelmointi- ja robotiikkaturnauksen lopputapahtumaan v. 2025.
Näiden materiaalien avulla voit tutustua ohjelmoinnilliseen ajatteluun ja ohjelmoinnin perusteisiin yhdessä oppilaittesi kanssa hauskalla ja innostavalla tavalla. Materiaalit on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa EU:n koodausviikko -hanketta. Tutustu EU:n koodausviikon toimintaan tarkemmin täällä: https://codeweek.eu/
Koodiseikkailu-tehtävämateriaalin voi tulostaa jokaiselle oppilaalle tai oppilasparille. Halutessanne voitte ratkoa tehtäviä myös yhdessä luokan yhteiseltä näytöltä. Koodiseikkailun voi jakaa esimerkiksi useammalle päivälle siten, että oppilaat saavat ratkottavaksi yhden tehtävän / päivä. Koodiseikkailun löydät pdf-muodossa täältä.
Turnausrobotti pulassa -materiaali on pakopelin muotoon rakennettu tarinallinen seikkailu, jossa oppilaat voivat edetä erilaisia koodeja ratkomalla. Materiaali sisältää kahdentasoisia tehtäviä eri-ikäisille oppijoille. Luokassa tehtäviä voidaan ratkoa yhdessä tai esimerkiksi pareittain. Pelastakaa turnauksen keskusrobotti ja ratkokaa koodaushaasteet ThingLinkissä täällä.
Joulukoodin salaisuus -materiaali vie seikkailuun Korvatunturille ratkomaan koodien arvoitusta. Voitte ratkoa materiaalin 10 kiperää ohjelmointitehtävää omaan tahtiinne juuri teille sopivissa hetkissä. Tehtävät sopivat mainiosti luokille 3-6, mutta eritasoisissa pulmissa haastetta riittää myös yläkoululaisille. Joulukoodin salaisuuden löydätte ThingLinkistä täältä.
Niilo Napakettu -kirjoihin on koottu vuosien 2023-25 EU:n koodausviikon Niilo Napakettu -etäoppituntien tarinat ja materiaalit helposti hyödynnettävään ja innostavaan muotoon:
Tämän materiaalipaketin avulla pääset tutustumaan tekoälyn hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Olet sitten opettaja, kasvattaja, johtaja tai huoltaja – näistä materiaaleista saat tukea ensimmäisiin askeliin kohti tekoälyn maailmaa.
Materiaaleja opettajalle:
Tämän videosarjan avulla voi tutustua tekoälyyn arjessamme:
Tämän materiaalin avulla voit ohjata ryhmällesi monipuolisen, tekoälyaiheisen pajan: Lasten tekoälytuokio. Materiaali toimii myös koulutusmateriaalina tai etäoppituntina.
Materiaalit on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Än, yy, tee, nyt! Tekoälyä varhaiskasvatukseen -hanketta (8/2022–7/2024). Hankkeen aikana opitaan ymmärtämään ja käyttämään tekoälyä sekä opettamaan ja oppimaan tekoälyn avulla. Hankeopettajat viidestä kunnasta kehittävät materiaaleja ja tekoälypolkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Lue lisää hankkeista verkkosivuiltamme sekä Innokas-verkoston blogista.
Nämä materiaalit on tuotettu Luovaa teknologiaosaamista varhaiskasvatukseen -koulutuksen yhteydessä keväällä 2023. Materiaali on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajien käyttöön.
Koulutuspäivien esitykset
Koulutuksen aloituswebinaarissa teknologiaa tarkasteltiin osana rakennettua ympäristöä ja yhteiskuntaa sekä avattiin teknologian luovan käytön pedagogisia perusteluja ja mahdollisuuksia. Osiossa avattiin lisäksi innovaatioiden merkitystä ja innovatiivisuutta oppimisessa ja opetuksessa. Aloituswebinaarin esityksen löydät täältä.
Luovaa teknologiaosaamista varhaiskasvatukseen -koulutuksen lähikoulutuspäivän esityksen löydät täältä.
Videot
Koulutuksen aikana esitetyt videot löydät alta. Videoiden avulla voit tutustua ohjelmoinnin merkitykseen varhaiskasvatuksessa ja nostaa ohjelmoinnin keskusteluun työyhteisössäsi.
Ohjelmointi ja leikki vakassa, Jonna Kangas, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta. Tallenteella Jonna pohtii, miksi ohjelmointia on syytä opettaa varhaiskasvatuksessa. Hän nostaa tärkeänä näkökulmana sen, miten digitaalisuus ja ohjelmointi on läsnä lasten arjessa päivittäin. Tähän opettajat voivat tarttua lasten kanssa tutkien, ihmetellen ja kokeillen, jotta voimme ymmärtää paremmin, miten ohjelmointi ja digitaalisuus sääntelee ympäristöämme. Lapset oppivat oivaltamaan ja ymmärtämään, että me ihmiset ja lapset voidaan vaikuttaa omaan digitaaliseen ympäristöömme luovuuden ja mielikuvituksen avulla. Hän kertoo, myös konkreettisia esimerkkejä miten ohjelmointi ja leikkiä voi yhdistää.
Ohjelmointi varhaiskasvatuksessa, Asta Ansolahti, varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta. Videolla pohditaan miksi monilukutaito ja ohjelmointia on tärkeää sisällyttää varhaiskasvatukseen ja kerrotaan esimerkkejä siitä, mitä ohjelmointi on käytännössä päiväkodissa.
Opetuskokeilut ja työkortit
Koulutuksen työpajoissa tehtiin hands-on-kokeiluja hyödyntäen teknovärkkäilyä, alkeisrobotiikkaa ja alkeisohjelmointia sekä tekoälyä innostavilla ja motivoivilla tavoilla. Koulutukseen osallistuneet varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat omissa ryhmissään opetuskokeiluja, joiden suunnitelmat löydät alta.
Post COVID -ajan toimivat digipedagogiset käytänteet -videosarjassa esitellään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2020-2021 käytössä olleita etä- ja hybridiopetuskäytänteitä ja pohditaan niiden hyödynnettävyyttä osana nykyaikaista, osallistavaa monimuoto-opetusta. Käytänteiden lisäksi videoille on kerätty opettajankouluttajien, täydennyskouluttajien ja opiskelijoiden kokemuksia käytännön toteutuksesta ja toimivista työskentelytavoista (best practices). Videosarjassa on viisi teemaa: 1) Hybridistä kohti monimuoto-opetusta, 2) Hybridiopetuksen pedagogiikkaa, 3) Hybridiopetuksen tekniset ratkaisut, 4) Osallistavat digitaaliset työtavat ja 5) Toimivat etä- ja hybriditapahtumat. Kaikki videot löytyvät YouTube-soittolistana täältä.
Osa 2.2: Hybridiopetuksen pedagogiikkaa, projektisuunnittelija Sorella Karme & opettaja Marko Väistö: Tällä videolla Helsingin yliopiston projektisuunnittelija Sorella Karme ja DigiErko-alumni Marko Väistö kertovat Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksessa (DigiErko) ja vastaavassa valinnaisessa opintokokonaisuudessa (EduDigi) hyödynnetyistä hybridiopetustavoista.
Osa 5.2: Toimivat etä- ja hybriditapahtumat, luokanopettaja Anu Kahri: Tällä videolla Innokas-verkoston kouluttaja ja luokanopettaja Anu Kahri Espoon Jalavapuiston koulusta kertoo toiminnallisen, yhdessä oppilaiden kanssa ohjatun Mahtavaa matematiikkaa -etäoppitunnin toteutuksesta.
Kaipaatko inspiraatiota ja ideoita innovaatio- ja teknologiataitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa?
Opetushallituksen rahoittaman Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeen (v. 2020-2022) tavoitteena oli kehittää ja levittää innovaatiokasvatusta varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa oli mukana neljä varhaiskasvatuksen yksikköä eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana kartoitettiin innovaatiokasvatuksen tilanne kunnissa kyselyn avulla ja laadittiin tämän pohjalta kuntakohtainen nykytilan kuvaus sekä kuntakohtaiset kehittämiskohteet. Kehittämissuunnitelmat laadittiin yhteiskehittämisen menetelmin yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kuntien sekä Innokas-verkoston kanssa. Kehitetyt toimintamallit tuotettiin havainnollistaviksi materiaaleiksi.
Oheisista videoista ja esityksistä näet Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeessa kehitettyjä hyviä käytänteitä innovointi- ja teknologiataitojen tukemisesta varhaiskasvatuksessa.
Erilaisia värkkäilytiloja on ollut jo kauan käytössä ympäri maailmaa. Termit keksimisen pedagogiikka, STEAM, maker-pedagogiikka, makerspace, hackerspace, fablab ja fablearn lab voivat kuulostaa tutuilta, mutta mistä oikein on kyse?
, videon 
ja erilaisten tehtävien avulla 
. Polulla kannattaa edetä järjestyksessä, mutta jos jokin teema on oppilailla jo hallinnassa, sen voi hypätä yli. Suosittelemme, että opettaja tutustuu digitaaliseen oppimateriaaliin etukäteen ja suunnittelee materiaalin käytön ryhmälleen sopivaksi.
sekä tietoisku, lämmittelytehtävä ja eritasoisia harjoitustehtäviä 
