Material Class: VAKA, esi- ja alkuopetus

Ohjelmointia, tekoälyä ja värkkäilyä varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen

Nämä materiaalit on tuotettu Luovaa teknologiaosaamista varhaiskasvatukseen -koulutuksen yhteydessä keväällä 2023. Materiaali on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajien käyttöön.

Koulutuspäivien esitykset

  • Koulutuksen aloituswebinaarissa teknologiaa tarkasteltiin osana rakennettua ympäristöä ja yhteiskuntaa sekä avattiin teknologian luovan käytön pedagogisia perusteluja ja mahdollisuuksia. Osiossa avattiin lisäksi innovaatioiden merkitystä ja innovatiivisuutta oppimisessa ja opetuksessa. Aloituswebinaarin esityksen löydät täältä.
  • Luovaa teknologiaosaamista varhaiskasvatukseen -koulutuksen lähikoulutuspäivän esityksen löydät täältä.

Videot

Koulutuksen aikana esitetyt videot löydät alta. Videoiden avulla voit tutustua ohjelmoinnin merkitykseen varhaiskasvatuksessa ja nostaa ohjelmoinnin keskusteluun työyhteisössäsi.

  • Ohjelmointi ja leikki vakassa, Jonna Kangas, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta. Tallenteella Jonna pohtii, miksi ohjelmointia on syytä opettaa varhaiskasvatuksessa. Hän nostaa tärkeänä näkökulmana sen, miten digitaalisuus ja ohjelmointi on läsnä lasten arjessa päivittäin. Tähän opettajat voivat tarttua lasten kanssa tutkien, ihmetellen ja kokeillen, jotta voimme ymmärtää paremmin, miten ohjelmointi ja digitaalisuus sääntelee ympäristöämme. Lapset oppivat oivaltamaan ja ymmärtämään, että me ihmiset ja lapset voidaan vaikuttaa omaan digitaaliseen ympäristöömme luovuuden ja mielikuvituksen avulla. Hän kertoo, myös konkreettisia esimerkkejä miten ohjelmointi ja leikkiä voi yhdistää.
  • Ohjelmointi varhaiskasvatuksessa, Asta Ansolahti, varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta. Videolla pohditaan miksi monilukutaito ja ohjelmointia on tärkeää sisällyttää varhaiskasvatukseen ja kerrotaan esimerkkejä siitä, mitä ohjelmointi on käytännössä päiväkodissa.

Opetuskokeilut ja työkortit

Koulutuksen työpajoissa tehtiin hands-on-kokeiluja hyödyntäen teknovärkkäilyä, alkeisrobotiikkaa ja alkeisohjelmointia sekä tekoälyä innostavilla ja motivoivilla tavoilla. Koulutukseen osallistuneet varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat omissa ryhmissään opetuskokeiluja, joiden suunnitelmat löydät alta.

 

Post COVID -ajan toimivat digipedagogiset käytänteet -videosarja

Post COVID -ajan toimivat digipedagogiset käytänteet -videosarjassa esitellään Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2020-2021 käytössä olleita etä- ja hybridiopetuskäytänteitä ja pohditaan niiden hyödynnettävyyttä osana nykyaikaista, osallistavaa monimuoto-opetusta.  Käytänteiden lisäksi videoille on kerätty opettajankouluttajien, täydennyskouluttajien ja opiskelijoiden kokemuksia käytännön toteutuksesta ja toimivista työskentelytavoista (best practices). Videosarjassa on viisi teemaa: 1) Hybridistä kohti monimuoto-opetusta, 2) Hybridiopetuksen pedagogiikkaa, 3) Hybridiopetuksen tekniset ratkaisut, 4) Osallistavat digitaaliset työtavat ja 5) Toimivat etä- ja hybriditapahtumat. Kaikki videot löytyvät YouTube-soittolistana täältä.

Hybridistä kohti monimuoto-opetusta

Hybridiopetuksen pedagogiikkaa

Hybridiopetuksen tekniset ratkaisut

Osallistavat digitaaliset työtavat

Toimivat etä- ja hybriditapahtumat

 

Än, yy, tee nyt! Tekoälyä varhaiskasvatukseen, esi- ja alkuopetukseen

Tämän materiaalin avulla pääset tutustumaan tekoälyn hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Olet sitten opettaja, kasvattaja, johtaja tai huoltaja – tästä materiaalista saat tukea ensimmäisiin askeliin kohti tekoälyn maailmaa.

Materiaaleja opettajalle:

 

Materiaali on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Än, yy, tee, nyt! Tekoälyä varhaiskasvatukseen  -hanketta (8/2022–7/2024). Hankkeen aikana opitaan ymmärtämään ja käyttämään tekoälyä sekä opettamaan ja oppimaan tekoälyn avulla. Hankeopettajat viidestä kunnasta kehittävät materiaaleja ja tekoälypolkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Lue lisää hankkeista verkkosivuiltamme sekä Innokas-verkoston blogista.

Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeen hyvät käytänteet

Kaipaatko inspiraatiota ja ideoita innovaatio- ja teknologiataitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa?

Opetushallituksen rahoittaman Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeen (v. 2020-2022) tavoitteena oli kehittää ja levittää innovaatiokasvatusta varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa oli mukana neljä varhaiskasvatuksen yksikköä eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana kartoitettiin innovaatiokasvatuksen tilanne kunnissa kyselyn avulla ja laadittiin tämän pohjalta kuntakohtainen nykytilan kuvaus sekä kuntakohtaiset kehittämiskohteet. Kehittämissuunnitelmat laadittiin yhteiskehittämisen menetelmin yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kuntien sekä Innokas-verkoston kanssa. Kehitetyt toimintamallit tuotettiin havainnollistaviksi materiaaleiksi. 

Oheisista videoista ja esityksistä näet Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeessa kehitettyjä hyviä käytänteitä innovointi- ja teknologiataitojen tukemisesta varhaiskasvatuksessa.

Innokas FabLearn Lab -käsikirja

Erilaisia värkkäilytiloja on ollut jo kauan käytössä ympäri maailmaa. Termit keksimisen pedagogiikka, STEAM, maker-pedagogiikka, makerspace, hackerspace, fablab ja fablearn lab voivat kuulostaa tutuilta, mutta mistä oikein on kyse?

Tässä Innokas FabLearn Lab -käsikirjassa pyritään vastaamaan moneen mieltä askarruttavaan kysymykseen, esim.:

  • Miten keksimisen pedagogiikka istuu suomalaiseen koulumaailmaan?
  • Miten keksimisen pedagogiikkaa voidaan tuoda keskelle kouluarkea?
  • Millä välineillä toimintaa voidaan järjestää?
  • Minkälaisia erilaisia tilaratkaisuja on?
  • Mitä erilaisissa FabLearn Labeissa voi tehdä?
  • Mistä löytää lisätietoa aiheesta?

Make it now! Maker-pedagogiikan tilaratkaisut

Makerspace, FabLab vai värkkäämö? Onko maker-tila osana koulun toimintaa, liikkuva mobiiliratkaisu vai yhteiskäyttötila esimerkiksi nuorisotoimen kanssa? Millaista oppimista maker-tilat mahdollistavat, miten tiloja tulisi suunnitella ja miten hyödyntää suunnittelussa oman alueen vahvuuksia?

Näiden videoiden avulla voit tutustua virtuaalisesti erilaisiin maker-tilaratkaisuihin eri puolilla Suomea. Videot on tuotettu osana 4.12.2020 järjestettyä Make it now – maker-pedagogiikan tilaratkaisut -seminaaria.

  • Bosund Makerspace i Larsmo: Tällä videolla tutustutaan Larsmon kunnassa sijaitsevaan Bosundin koulun makerspace-tilaan ja siellä toteutettavaan maker-toimintaan.
  • Lappeenrannan kaupungin Innoverstas – materiaalien uudelleenkäyttökeskus: Tällä videolla tutustutaan Lappeenrannassa sijaitsevaan Innoverstaaseen, joka toimii materiaalien uudelleenkäyttökeskuksena. Videolla kerrotaan miten Tuju-panimossa ylijäävät siniset muovilevyt päätyvät koululaisten tekemien design-tuotteiden raaka-aineiksi.
  • Lohjan kaupungin varhaiskasvatuksen värkkailyboksi -toimintamalli: Tällä videolla kerrotaan, miten toimii Lohjan kaupungin kehittämä lainattava varhaiskasvatuksen värkkäilyboksi.
  • Mobile FabLab, Tampereen yliopiston liikkuva digitaalisen valmistuksen verstas: Tässä videossa tutustutaan Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan lasten ja nuorten Juniversityn kehittämään Mobile FabLab -toimintaan.
  • Rajakylän koulun Innokas FabLearnLab: Tällä videolla tutustutaan Oulussa sijaitsevan Rajakylän koulun Innokas FabLearn Labiin ja sen peadagogiseen Teknoluokka-toimintamalliin.
  • Vuoreksen koulun FabLab: Tällä videolla tutustutaan Tampereella, Vuoreksen koulussa sijaitsevaan FabLab-tilaan ja sen käyttöön.

Kiina-yhteistyö (osat 1-6)

Innokas-verkosto on tehnyt usean vuoden ajan yhteistyötä kiinalaisten koulujen kanssa. Yhteistyö on ollut osa OPH:n rahoittamaa Global Innokas -hanketta. Yhteistyöhön osallistuneet opettajat Raini Sipilä (SYK, Helsinki) ja Jaana Hekkanen, Minna Kangas ja Petri Korpi (Metsokankaan koulu, Oulu) ovat työstäneet Kiina-yhteistyöhön liittyvät materiaalit. Materiaalien avulla pääset tutustumaan kiinalaisiin kouluihin, yhteistyömahdollisuuksiin kiinalaisten koulujen kanssa ja opettajien yhteistyökokemuksiin.

1. Perustietopaketti: Perustietopaketin avulla saat yleiskuvan kiinalaisesta koulusta ja yhteistyökokemuksista koulujen kanssa.

2. Vuoden 2016 yhteistyöprojektit: Videot kevään 2016 yhteistyöprojekteista koostavat yhteen suomalaisten ja kiinalaisten opettajien yhteistyössä suunnittelemat ja toteuttamat projektit. Suomalaiset opettajat saivat kevään 2016 alussa Kiinasta tiimiopettajaparin, jonka kanssa he suunnittelivat yhteisen projektin. Molemmat opettajat toteuttivat projektin omien oppilaiden kanssa kevään 2016 aikana. Kesäkuussa 2016 suomalaiset opettajat matkustivat Kiinaan konferenssiin, jossa he tapasivat kiinalaiset tiimiparinsa. Suomi-Kiina opettajaparit vetivät osana konferenssiohjelmaa osan projektista kiinalaisille oppilaille.

3. Kesän 2016 GEC konferenssi: Video kesän 2016 Global Educational Community (GEC)-konferenssista (Peking ja Shenzhen) kertoo tarinan suomalaisten ja kiinalaisten yhteistyössä järjestämästä tapahtumasta, jossa osana ohjelmaa olivat suomalaisten ja kiinalaisten opettajien suunnittelemat ja toteuttamat projektit.

4. Kiinalainen koulu lasten silmin: Tällä videolla kiinalaiset oppilaat kertovat koulupäivästään ja lempioppiaineistaan.

5. Vierailulla kiinalaisissa kouluissa: Vierailulla kiinalaisissa kouluissa -videoiden avulla pääset tutustumaan pekingiläisen Zhongguancun NO.3 Primary Schoolin vanhan ja uuden kampuksen koulurakennuksiin ja oppimisympäristöihin.

6. Opettajien kokemuksia Kiina-yhteistyöstä: Tässä videossa kokemuksiaan Suomi-Kiina yhteistyöstä kertovat Jaana Hekkanen ja Minna Kangas.

Teknovärkkäilyä varhaiskasvatukseen -virikemateriaali

Innokas-verkosto kehittää tapoja toteuttaa teknovärkkäilyä osana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimispolkuja. Tämä materiaali on tuotettu osana Teknovärkkäilyä varhaiskasvatukseen -koulutuskokonaisuutta. Julkaisu on tarkoitettu varhaiskasvatuksen- ja esiopetuksen opettajille teknovärkkäilyprosessien suunnittelun virikemateriaaliksi.

Innostu ja innovoi -projektiesimerkit

Innokas-verkosto kehittää tapoja toteuttaa innovaatiokasvatusta osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tämä materiaali on tuotettu osana Innostu ja innovoi -koulutuskokonaisuutta. Julkaisu on tarkoitettu perusopetuksessa toimiville opettajille innovaatioprosessien suunnittelun virikemateriaaliksi. Projektiesimerkeissä hyödynnetään mm. arjen teknologian, ohjelmoinnillisen ajattelun, digitaalisen mallinnuksen ja tulostuksen, robotiikan, pelinkehityksen ja micro:bitin käyttötaitoja.