Erilaisia värkkäilytiloja on ollut jo kauan käytössä ympäri maailmaa. Termit keksimisen pedagogiikka, STEAM, maker-pedagogiikka, makerspace, hackerspace, fablab ja fablearn lab voivat kuulostaa tutuilta, mutta mistä oikein on kyse?
Makerspace, FabLab vai värkkäämö? Onko maker-tila osana koulun toimintaa, liikkuva mobiiliratkaisu vai yhteiskäyttötila esimerkiksi nuorisotoimen kanssa? Millaista oppimista maker-tilat mahdollistavat, miten tiloja tulisi suunnitella ja miten hyödyntää suunnittelussa oman alueen vahvuuksia?
Näiden videoiden avulla voit tutustua virtuaalisesti erilaisiin maker-tilaratkaisuihin eri puolilla Suomea. Videot on tuotettu osana 4.12.2020 järjestettyä Make it now – maker-pedagogiikan tilaratkaisut -seminaaria.
Bosund Makerspace i Larsmo:Tällä videolla tutustutaan Larsmon kunnassa sijaitsevaan Bosundin koulun makerspace-tilaan ja siellä toteutettavaan maker-toimintaan.
Lappeenrannan kaupungin Innoverstas – materiaalien uudelleenkäyttökeskus: Tällä videolla tutustutaan Lappeenrannassa sijaitsevaan Innoverstaaseen, joka toimii materiaalien uudelleenkäyttökeskuksena. Videolla kerrotaan miten Tuju-panimossa ylijäävät siniset muovilevyt päätyvät koululaisten tekemien design-tuotteiden raaka-aineiksi.
Lohjan kaupungin varhaiskasvatuksen värkkailyboksi -toimintamalli:Tällä videolla kerrotaan, miten toimii Lohjan kaupungin kehittämä lainattava varhaiskasvatuksen värkkäilyboksi.
Mobile FabLab, Tampereen yliopiston liikkuva digitaalisen valmistuksen verstas:Tässä videossa tutustutaan Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan lasten ja nuorten Juniversityn kehittämään Mobile FabLab -toimintaan.
Rajakylän koulun Innokas FabLearnLab:Tällä videolla tutustutaan Oulussa sijaitsevan Rajakylän koulun Innokas FabLearn Labiin ja sen peadagogiseen Teknoluokka-toimintamalliin.
Vuoreksen koulun FabLab:Tällä videolla tutustutaan Tampereella, Vuoreksen koulussa sijaitsevaan FabLab-tilaan ja sen käyttöön.
Innokas-verkosto kehittää tapoja toteuttaa innovaatiokasvatusta osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tämä materiaali on tuotettu osana Innostu ja innovoi -koulutuskokonaisuutta. Julkaisu on tarkoitettu perusopetuksessa toimiville opettajille innovaatioprosessien suunnittelun virikemateriaaliksi. Projektiesimerkeissä hyödynnetään mm. arjen teknologian, ohjelmoinnillisen ajattelun, digitaalisen mallinnuksen ja tulostuksen, robotiikan, pelinkehityksen ja micro:bitin käyttötaitoja.
Tämän materiaalin avulla käydään läpi Tinkercad-ohjelman käytön perusteet sekä mallinnetun työn 3D-tulostaminen. Tinkercad-ohjelmaa voidaan hyödyntää esimerkiksi innovaatioprosesseissa prototyyppien mallinnukseen.
Innokas-verkosto kehittää tapoja toteuttaa innovaatiokasvatusta osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia.
Tämä materiaali on tuotettu osana Uutta luovat monialaiset oppimiskokonaisuudet -koulutusta. Projektiesimerkeissä hyödynnetään mm. arjen teknologian, ohjelmoinnillisen ajattelun, digitaalisen mallinnuksen ja tulostuksen, robotiikan, pelinkehityksen, micro:bitin ja VR:n käyttötaitoja.
Innokas-verkostossa kehitetään tapoja toteuttaa innovaatiokasvatusta 2000-luvun taitojen oppimisen tukemiseksi. Alla kolme esimerkkiä kouluissa toteutetuista innovaatiokasvatusprojekteista. Kyseiset koulut osallistuivat syksyn 2017 Innokas-haasteeseen ”Robotit rakentavat tulevaisuudessa” ja toteuttivat monipuolisia innovaatiokasvatusprojekteja kouluissaan. Lue lisää syksyn 2017 haasteesta täältä.
Projektikuvaukset ja videot
Huovilan koulu: AT-apuri. Katso video ja lue projektikuvaus täältä.
Kalevalan koulu: Rapi-robotti. Katso video ja lue projektikuvaus täältä.
Sammonlahden koulu: Tulevaisuuden murkina. Katso video ja lue projektikuvaus täältä.
Innokas-verkosto kehittää yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittaman Co4Lab-hankkeen kanssa tapoja toteuttaa innovaatiokasvatusta osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Videoissa esitellyt monialaiset oppimiskokonaisuudet/-projektit on toteutettu Co4Lab-hankkeessa mukana olevissa Koulumestarin koulussa ja Viikin normaalikoulussa.
