InnoCast – Opi ja innostu on Innokas-verkoston uusi podcast, jossa syvennymme innovatiiviseen oppimiseen yhdessä tutkijoiden, opettajien, kasvattajien sekä lasten ja nuorten kanssa. Jaksojen 1-6 teemana on ohjelmointi opetuksessa, ja nämä jaksot on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa EU:n koodausviikko -hanketta.
Jakso 1: Ohjelmointi ja monilukutaito – Näetkö koodin ympärilläsi?
Näemmekö koodin ympärillämme arjessa? Miksi ohjelmoinnin ymmärtäminen on tärkeää opetustyössä ja monilukutaidon näkökulmasta – ja miten aihetta voisi käsitellä lasten kanssa? Tässä avausjaksossa syvennytään ohjelmoidun maailman ilmiöihin Innokas-koordinaattori Janne Fagerlundin johdolla yhdessä tutkijoiden Pekka Mertalan ja Lauri Palsan, opettaja Markus Packalénin sekä lasten kanssa.
Jakso 2: Innostavat ohjelmointiympäristöt – Millaista välineurheilua koodaus on?
Miksi ohjelmointiympäristöjä kannattaa hyödyntää, ja miten ohjelmoinnin polulla kannattaa edetä? Podcastin toisessa jaksossa syvennytään ohjelmoinnin harjoittelua tukeviin sovelluksiin ja välineisiin. Keskustelussa on mukana KT, apulaisrehtori Essi Vuopala Rajakylän peruskoulusta Oulusta, varhaiskasvatuksen opettaja ja Vasu-agentti Marika Raitanen Tampereen kaupungilta. Käytännönläheisiä esimerkkejä opetuksesta jakavat erityisluokanopettaja Ulla-Maija Kalliokoski ja luokanopettaja Anu Kahri Espoosta sekä luokanopettaja Juhana Sitomaniemi Rovaniemeltä yhdessä oppilaidensa Maximin, Olivian, Tasnimin, Ellin, Milkan ja Pelagian kanssa. Keskustelua vetää Innokas-verkoston projektipäällikkö Leenu Juurola.
Jakso 3: Ohjelmointi keksintöprojekteissa – Voiko koodaaminen tukea luovuutta?
Miten oppilaiden kekseliäisyyttä voidaan tukea, ja millaisia luovia projekteja oppilaat voivat toteuttaa koulussa? Tämän podcast-jakson teemana on keksintöpedagogiikka ja luova ohjelmointi, ja aiheeseen perehdytään yhdessä Espoon kaupungin pedagogisen asiantuntijan Minna Kukkosen, Vantaan Ylästön koulun luokanopettaja Ilkka Saarikiven, Espoon Viherlaakson koulun luokanopettaja Tuukka Kallion sekä hänen oppilaidensa kanssa. Jakson juontaa pedagoginen asiantuntija Ilona Parviainen Espoon kaupungilta.
Jakso 4: Ohjelmoinnillinen ajattelu oppimisen taitona – Onko ohjelmointi kielitaito tai pelkkää matematiikkaa?
Miten ohjelmointi liittyy ajattelun taitoihin, ja mitä yhteistä sillä on kielten, matematiikan tai taito- ja taide-aineiden opiskelun kanssa? Entä miten ohjelmoinnillinen ajattelu tukee tekoälyn ymmärtämistä? Tässä jaksossa ohjelmoinnillisen ajattelun taitoihin pureudutaan erityisluokanopettaja Tero Toivasen johdolla. Mukana keskustelussa ovat luokanopettaja ja TVT-kouluttaja Hanne Ritala Espoon Karhusuon koulusta, lukion 1. luokalla opiskeleva Lauri sekä tutkijatohtori Janne Fagerlund Jyväskylän yliopistosta.
Jakso 5: Tekoäly oppimisen kohteena ja välineenä – Mihin tekoälylukutaitoa tarvitaan?
Tässä jaksossa perehdytään asiantuntija Jukka Lehtorannan johdolla käytännönläheisesti OECD:n määrittelemiin, tuoreisiin tekoälylukutaidon osa-alueisiin yhdessä Otavan opiston historian, yhteiskuntatieteiden ja filosofian opettaja Lauri Ylä-Jussilan sekä Otaniemen lukion lehtori Aki Saariahon kanssa. Kuulemme myös 4. luokan oppilaan näkemyksiä ja kokemuksia tekoälyn käytöstä.
Ohjelmointi opetuksessa -oppimateriaalin avulla voit opettaa ryhmällesi ohjelmoinnillista ajattelua ja ohjelmointia systemaattisesti vaihe vaiheelta edeten. Polku on rakennettu perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti ja Innokas-verkostossa tehdyn pitkäjänteisen kehittämistyön pohjalta. Materiaalia voi hyödyntää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lisäksi myös 2. asteen ryhmissä. Linkki digitaaliseen materiaaliin löytyy täältä: Ohjelmointi opetuksessa -ThingLink. Digitaalinen materiaali on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa EU:n koodausviikko -hanketta.
Materiaali sisältää digitaalisen materiaalin lisäksi myös julisteen. Julistetta jaetaan messutapahtumissa kuten ITK-konferenssissa ja Educa-messuilla. Voit myös itse tulostaa julisteen tästä linkistä. Digitaalista materiaalia ja julistetta voi käyttää rinnakkain esimerkiksi siten, että eteneminen polulla merkitään painettuun julisteeseen matkan edetessä.
Miten otan Ohjelmointi opetuksessa -materiaalin käyttöön?
Materiaalissa edetään ohjelmoinnin polulla kolmen kokonaisuuden avulla: 1) Ohjelmointia ilman laitteita, 2) Alkeisohjelmointia ja 3) Ohjelmointikielet. Jokaiseen kokonaisuuteen liittyy useampia teemoja. Kuhunkin teemaan voi perehtyä tietoiskun , videon ja erilaisten tehtävien avulla . Polulla kannattaa edetä järjestyksessä, mutta jos jokin teema on oppilailla jo hallinnassa, sen voi hypätä yli. Suosittelemme, että opettaja tutustuu digitaaliseen oppimateriaaliin etukäteen ja suunnittelee materiaalin käytön ryhmälleen sopivaksi.
Millaista on ammattikeksijän työ? Tällä videolla haastatellaan keksijä Akseli Rehoa. Reho on ollut perustamassa älyvaateyritystä, jonka hän on sittemmin myynyt. Nykyisin hän keskittyy tukemaan uusia aloittavia yrityksiä. Videolla Akseli kertoo omasta keksijän työstään ja antaa vinkkejä keksimiseen ja keksimisprosessiin. Video se sopii katsottavaksi oppilaiden kanssa esimerkiksi osana luokan omaa keksintöprojektia. Video on tuotettu Innokas ohjelmointi- ja robotiikkaturnauksen lopputapahtumaan v. 2025.
Nämä materiaalit on tuotettu Uutta luovat digityötavat -koulutuksen yhteydessä vuosina 2022-23. Materiaali on tarkoitettu perusopetuksen opettajien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Koulutus koostui neljästä osiosta: 1) Uutta luovat digityötavat käytännössä etäoppitunnit ja MOOC-kurssi 2) Osallistavat opetuksen ja oppimisen digitaaliset välineet ja työtavat -reflektioiltapäivä, 3) Opetuskokeilut ja 4) Loppuwebinaari.
Etäoppitunnit
Luodaan uutta – Toiminnallinen digiopetus käytännössä
Opettajille suunnattu verkko-oppimismateriaali täydentää ja syventää etäoppitunneilla käsiteltyjä teemoja ja tarjoaa lisää ideoita uutta luovien digitaitojen harjoitteluun oman ryhmän kanssa.
Koulutuksen kokoava esitys sisältää mm. Uuden luominen -harjoituksen, case-esimerkkejä sekä näkökulmia digitaalisuuteen ja digitaalisiin työvälineisiin.
Opetushallituksen rahoittamassa Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeessa (v. 2021-2023) on jatkettu innovatiivisen koulun mallin kehittämistä hankekoulujen toteuttamien kehittämisprojektien avulla. Hankkeessa oli mukana eNorssi-verkosto sekä kymmenen koulua eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana koulut edistivät omia kehittämisprojektejaan tuetun kehittämisprosessin mukaisesti. Kehittämistyötä tuettiin hankkeen aikana ohjauspalavereiden, vertaissparraamisen, erilaisten projektityökalujen sekä koulutusten avulla. Koulun kokonaisvaltaisen keittämisen tueksi hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin uusia, teemoitettuja palvelukokonaisuuksia:
1) Koulun jatkuvan osaamisen kehittämisen ja arvioinnin toimintatavat
2) Yhteis- ja tiimiopettajuuden mallit ja toimintatavat
3) Innovatiiviset oppimisen tilat ja tapahtumat
4) Digitaalinen teknologia oppimisen kohteena ja välineenä
5) Digitaalinen teknologia yhteistyön, vuorovaikutuksen ja johtamisen välineenä
Näiden videoiden avulla voit tutustua hankekoulujen kehittämiin hyviin käytänteisiin ja toimintamalleihin:
Opetushallituksen rahoittaman Innovatiivinen koulu -hankkeen (v. 2019-2021) tavoitteena oli kehittää innovatiivisen koulun malliin perustuva konsepti, joka tukee koulujen digitalisaation kokonaisvaltaista ja jatkuvaa kehittämistä oppimisen, opettamisen, johtajuuden ja yhteistyöverkostojen toiminnan näkökulmista. Hankkeessa oli mukana kahdeksan koulua eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana koulut edistivät omia kehittämisprojektejaan tuetun kehittämisprosessin mukaisesti:
Kehittämisprojektin vaiheet:
Kehittämistarpeiden kartoitus tarvekartoituskyselyiden avulla
Kehittämiskohteen määrittely tarvekartoituskyselyiden tulosten pohjalta
Projektisuunnitelma
Koulun projektin toteutus yhteiskehittämismallin mukaisesti
Arviointi ja jatkokehittäminen
Kehittämistyön keskiössä oli yhteiskehittäminen sekä koulun sisällä eri toimijoita osallistaen että eri koulujen ja organisaatioiden hanketoimijoiden välillä. Koulujen kehittämistyötä tuettiin hankkeen aikana koulutusten, ohjauspalavereiden, vertaissparraamisen ja erilaisten projektityökalujen avulla.
Näiden videoiden avulla voit tutustua hankekoulujen kehittämiin hyviin käytänteisiin ja toimintamalleihin:
Kaipaatko inspiraatiota ja ideoita innovaatio- ja teknologiataitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa?
Opetushallituksen rahoittaman Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeen (v. 2020-2022) tavoitteena oli kehittää ja levittää innovaatiokasvatusta varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa oli mukana neljä varhaiskasvatuksen yksikköä eri puolilta Suomea. Hankkeen aikana kartoitettiin innovaatiokasvatuksen tilanne kunnissa kyselyn avulla ja laadittiin tämän pohjalta kuntakohtainen nykytilan kuvaus sekä kuntakohtaiset kehittämiskohteet. Kehittämissuunnitelmat laadittiin yhteiskehittämisen menetelmin yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kuntien sekä Innokas-verkoston kanssa. Kehitetyt toimintamallit tuotettiin havainnollistaviksi materiaaleiksi.
Oheisista videoista ja esityksistä näet Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeessa kehitettyjä hyviä käytänteitä innovointi- ja teknologiataitojen tukemisesta varhaiskasvatuksessa.
Erilaisia värkkäilytiloja on ollut jo kauan käytössä ympäri maailmaa. Termit keksimisen pedagogiikka, STEAM, maker-pedagogiikka, makerspace, hackerspace, fablab ja fablearn lab voivat kuulostaa tutuilta, mutta mistä oikein on kyse?
Tähän materiaaliin on koottu aineistot Game it now -täydennyskoulutuksesta 2020-2021. Koulutuksessa osallistujat tutustuivat pelillisyyteen ja pelintekoon oppimisen tukena.
Game it now -projektityöt: Näiden kahden materiaalin avulla (osa 1 ja osa 2) voit tutustua opettajien toteuttamiin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Teemat liittyivät pelillisyyteen, opetuksen pelillistämiseen, pelintekoon ja pakohuoneisiin. Oppilaiden kokemuksia kuulet tältä videolta.
Kurssin koulutusmateriaali: Varsinaisen kurssin koulutusmateriaalin tiedostona löydät täältä.
Kerhomateriaali: Yhtenä osana koulutusta toteutettiin koulutus opettajille, jotka haluavat pitää aiheeseen liittyvää kerhoa kouluilla. Lyhyen esittelyvideon aiheesta löydät täältä. Kerhon ohjaajien koulutusmateriaali löytyy tiedostona täältä. Kerhon ohjaamisen tueksi luotu oppimateriaali löytyy täältä.
Tähän materiaaliin on koottu aineistot Arjen teknologiaa -täydennyskoulutuksesta 2019-2020. Koulutuksen aikana opiskelijat toteuttivat omassa opetuksessaan monialaisen oppimiskokonaisuuden, jossa yhdistettiin keksimisen pedagogiikkaa ja maker-tekemistä arjen teknologiaan.
Arjen teknologiaa -kurssin projektityöt:Tämän materiaalin avulla voit tutustua koulutuksen yhteydessä suunniteltuihin ja toteutettuihin monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin. Kokonaisuuksien teemat liittyvät jokapäiväisen arjen teknologiseen ympäristöön ja työskentelytavat sekä materiaalit teknologiakasvatukseen, maker-työskentelyyn ja STEAM-oppimiseen.
Kurssin videot: Kurssin videot (5 kpl) on kerätty yhteen soittolistaan ja löydät videot täältä.
, videon 
ja erilaisten tehtävien avulla 
. Polulla kannattaa edetä järjestyksessä, mutta jos jokin teema on oppilailla jo hallinnassa, sen voi hypätä yli. Suosittelemme, että opettaja tutustuu digitaaliseen oppimateriaaliin etukäteen ja suunnittelee materiaalin käytön ryhmälleen sopivaksi.
