Mikä ihmeen Freestyle?

Innokas Freestyle-lajissa oppilaat työstävät 1-4 hengen tiimeissä teemaan liittyvän, muodoltaan ja toteutukseltaan vapaavalintaisen automaatioon ja robotiikkaan liittyvän työn. Freestylessä kisataan neljässä sarjassa. Työn toteutustapa ja ohjelmoinnissa käytetty ohjelmointikieli määrittelevät sen, mihin sarjaan kilpailutyö ilmoitetaan.

Oppilaat sekä suunnittelevat että toteuttavat työn oman alueen alueturnaukseen ja esittelevät työn messutyyppisesti tapahtumassa yleisölle ja tuomareille. Kunkin alueen Robotiikka-, Maker- ja Extreme-sarjojen voittajat edustavat aluettaan valtakunnallisessa turnauksessa, jossa kilpailijat esittelevät Freestyle-työtään sekä osallistuvat pikakeksintöhaasteeseen.

Lajiohjeet ja tukimateriaalit

Tutustu Freestyle START -sarjan ohjeisiin täällä.
Tutustu muiden Freestyle-sarjojen alueturnausohjeisiin täällä ja valtakunnallisen turnauksen ohjeisiin täällä.
Valmistaudu Freestyleen ja hyödynnä tukimateriaaleja.

Lisätiedot: Päätuomari Kati Sormunen (etunimi.sukunimi@helsinki.fi)

Freestyle START

Tässä sarjassa aloittelevat keksijät esittelevät työtään yleisölle. Työssä hyödynnetään yksinkertaisia mekaanisia ratkaisuja ja mahdollisesti myös alkeisrobotiikkaa esimerkiksi BeeBot-, BlueBot- tai LegoWeDo- laitteita.

HUOM! Freestyle START –sarjassa kisataan vain alueturnauksissa.

Freestyle ROBOTIIKKA

Tässä sarjassa Freestyle-työ on toteutettu esimerkiksi EV3-, NXT-, SPIKE-, VEX- tai niihin verrattavissa olevien robotiikkasarjojen avulla. Työn ohjelmoinnissa on käytetty graafista ohjelmointia.

Aiempien vuosien kisatöitä

Freestyle MAKER

Tässä sarjassa työ on toteutettu esimerkiksi PICAXE-, Micro:bit-, Cirquit Playground- tai GoGoBoard-sarjojen avulla. Ohjelmoinnissa on käytetty graafista ohjelmointia (esim. MakeCode).

Aiempien vuosien kisatöitä

Freestyle EXTREME

Tässä sarjassa työ on toteutukseltaan vaativa ja ohjelmoinnissa on käytetty tekstipohjaista ohjelmointikieltä. Toteutuksessa voidaan käyttää vapaasti erilaisia sarjoja (edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi Arduinoa, Adafruitia tai RasperryPi:ta)

Aiempien vuosien kisatöitä