InnoCast – Opi ja innostu on Innokas-verkoston uusi podcast, jossa syvennymme innovatiiviseen oppimiseen yhdessä tutkijoiden, opettajien, kasvattajien sekä lasten ja nuorten kanssa. Jaksojen 1-6 teemana on ohjelmointi opetuksessa, ja nämä jaksot on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa EU:n koodausviikko -hanketta.
Jakso 1: Ohjelmointi ja monilukutaito – Näetkö koodin ympärilläsi?
Näemmekö koodin ympärillämme arjessa? Miksi ohjelmoinnin ymmärtäminen on tärkeää opetustyössä ja monilukutaidon näkökulmasta – ja miten aihetta voisi käsitellä lasten kanssa? Tässä avausjaksossa syvennytään ohjelmoidun maailman ilmiöihin Innokas-koordinaattori Janne Fagerlundin johdolla yhdessä tutkijoiden Pekka Mertalan ja Lauri Palsan, opettaja Markus Packalénin sekä lasten kanssa.
Jakso 2: Innostavat ohjelmointiympäristöt – Millaista välineurheilua koodaus on?
Miksi ohjelmointiympäristöjä kannattaa hyödyntää, ja miten ohjelmoinnin polulla kannattaa edetä? Podcastin toisessa jaksossa syvennytään ohjelmoinnin harjoittelua tukeviin sovelluksiin ja välineisiin. Keskustelussa on mukana KT, apulaisrehtori Essi Vuopala Rajakylän peruskoulusta Oulusta, varhaiskasvatuksen opettaja ja Vasu-agentti Marika Raitanen Tampereen kaupungilta. Käytännönläheisiä esimerkkejä opetuksesta jakavat erityisluokanopettaja Ulla-Maija Kalliokoski ja luokanopettaja Anu Kahri Espoosta sekä luokanopettaja Juhana Sitomaniemi Rovaniemeltä yhdessä oppilaidensa Maximin, Olivian, Tasnimin, Ellin, Milkan ja Pelagian kanssa. Keskustelua vetää Innokas-verkoston projektipäällikkö Leenu Juurola.
Jakso 3: Ohjelmointi keksintöprojekteissa – Voiko koodaaminen tukea luovuutta?
Miten oppilaiden kekseliäisyyttä voidaan tukea, ja millaisia luovia projekteja oppilaat voivat toteuttaa koulussa? Tämän podcast-jakson teemana on keksintöpedagogiikka ja luova ohjelmointi, ja aiheeseen perehdytään yhdessä Espoon kaupungin pedagogisen asiantuntijan Minna Kukkosen, Vantaan Ylästön koulun luokanopettaja Ilkka Saarikiven, Espoon Viherlaakson koulun luokanopettaja Tuukka Kallion sekä hänen oppilaidensa kanssa. Jakson juontaa pedagoginen asiantuntija Ilona Parviainen Espoon kaupungilta.
Jakso 4: Ohjelmoinnillinen ajattelu oppimisen taitona – Onko ohjelmointi kielitaito tai pelkkää matematiikkaa?
Miten ohjelmointi liittyy ajattelun taitoihin, ja mitä yhteistä sillä on kielten, matematiikan tai taito- ja taide-aineiden opiskelun kanssa? Entä miten ohjelmoinnillinen ajattelu tukee tekoälyn ymmärtämistä? Tässä jaksossa ohjelmoinnillisen ajattelun taitoihin pureudutaan erityisluokanopettaja Tero Toivasen johdolla. Mukana keskustelussa ovat luokanopettaja ja TVT-kouluttaja Hanne Ritala Espoon Karhusuon koulusta, lukion 1. luokalla opiskeleva Lauri sekä tutkijatohtori Janne Fagerlund Jyväskylän yliopistosta.
Jakso 5: Tekoäly oppimisen kohteena ja välineenä – Mihin tekoälylukutaitoa tarvitaan?
Tässä jaksossa perehdytään asiantuntija Jukka Lehtorannan johdolla käytännönläheisesti OECD:n määrittelemiin, tuoreisiin tekoälylukutaidon osa-alueisiin yhdessä Otavan opiston historian, yhteiskuntatieteiden ja filosofian opettaja Lauri Ylä-Jussilan sekä Otaniemen lukion lehtori Aki Saariahon kanssa. Kuulemme myös 4. luokan oppilaan näkemyksiä ja kokemuksia tekoälyn käytöstä.
Tekoäly opetuksessa – 10 kysymystä tekoälystä -materiaali on opettajalle ja hänen ryhmällensä suunnattu johdanto tekoälyyn. Materiaalia voi hyödyntää sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen ryhmissä. Materiaali on rakennettu osana Opetushallituksen rahoittamia Innokas-verkoston varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämishankkeita. Linkki digitaaliseen materiaaliin löytyy täältä: Tekoäly opetuksessa -ThingLink
Materiaali löytyy digiversion lisäksi myös julisteena. Julistetta jaetaan printattuna versiona messutapahtumissa kuten ITK-päivillä ja Educa-messuilla. Voit myös itse tulostaa julisteen täältä (huomioithan, että julisteen latautumisessa voi mennä hieman aikaa johtuen tiedoston suuresta koosta). Digitaalista materiaalia ja julistetta voi käyttää rinnakkain esimerkiksi siten, että kysymykset joihin on vastattu digitaalisen version materiaalien avulla, merkitään printattuun julisteeseen matkan edetessä.
Miten otan Tekoäly opetuksessa – 10 kysymystä tekoälystä -materiaalin käyttöön?
Materiaalissa seikkaillaan kutkuttavien ja kimuranttienkin tekoälyyn liittyvien kysymysten äärellä. Jokaisen kysymyksen alta löytyvät alakysymykset sekä tietoisku, lämmittelytehtävä ja eritasoisia harjoitustehtäviä . Suosittelemme, että opettaja tutustuu digitaaliseen oppimateriaaliin etukäteen ja suunnittelee materiaalin käytön ryhmälleen sopivaksi. Huomioithan, että sisällöt on tarkoitettu opettajan johdolla yhdessä läpikäytäväksi.
Esimerkki materiaalin hyödyntämisestä
Materiaalin voi ottaa käyttöön esimerkiksi aamunavauksissa. Valitkaa ensimmäinen kysymys, jota lähdette yhdessä pohtimaan, esim. ”Mitä tekoäly on?” Katsokaa Kysymysmerkki-ikonin takaa alakysymykset. Pohtikaa ensin näihin kysymyksiin liittyen, mitä jo olette kuulleet aiheesta. Keskustelun jälkeen katsokaa tietoiskuvideo ja lukekaa tietoiskutekstit yhdessä. Tämän jälkeen tehkää yhteisesti keskustelutehtävä tai valitkaa arpomalla, mikä harjoitustehtävistä tehdään seuraavan aamunavauksen yhteydessä.
Millaista on ammattikeksijän työ? Tällä videolla haastatellaan keksijä Akseli Rehoa. Reho on ollut perustamassa älyvaateyritystä, jonka hän on sittemmin myynyt. Nykyisin hän keskittyy tukemaan uusia aloittavia yrityksiä. Videolla Akseli kertoo omasta keksijän työstään ja antaa vinkkejä keksimiseen ja keksimisprosessiin. Video se sopii katsottavaksi oppilaiden kanssa esimerkiksi osana luokan omaa keksintöprojektia. Video on tuotettu Innokas ohjelmointi- ja robotiikkaturnauksen lopputapahtumaan v. 2025.
Tämän materiaalin avulla voit itsenäisesti muuntaa Lego Spike Prime hubin Lego Mindstorms Inventor hubiksi. Inventor hubin avulla voit tutustua koneoppimiseen. Rakenna ja kouluta omia malleja, jotka auttavat sinua lajittelemaan oikein tai avaamaan lukittuja ovia kameran avulla. Materiaali ohjaa sinut vaihe vaiheelta prosessin läpi, ja sen jälkeen voit vapaasti tutkia kaikkia uutuuksia, joita Inventor-ohjelma tarjoaa.
Tämän materiaalipaketin avulla pääset tutustumaan tekoälyn hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Olet sitten opettaja, kasvattaja, johtaja tai huoltaja – näistä materiaaleista saat tukea ensimmäisiin askeliin kohti tekoälyn maailmaa.
Materiaaleja opettajalle:
Tämän videosarjan avulla voi tutustua tekoälyyn arjessamme:
Tämän materiaalin avulla voit ohjata ryhmällesi monipuolisen, tekoälyaiheisen pajan: Lasten tekoälytuokio. Materiaali toimii myös koulutusmateriaalina tai etäoppituntina.
Materiaalit on tuotettu osana Opetushallituksen rahoittamaa Än, yy, tee, nyt! Tekoälyä varhaiskasvatukseen -hanketta (8/2022–7/2024). Hankkeen aikana opitaan ymmärtämään ja käyttämään tekoälyä sekä opettamaan ja oppimaan tekoälyn avulla. Hankeopettajat viidestä kunnasta kehittävät materiaaleja ja tekoälypolkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Lue lisää hankkeista verkkosivuiltamme sekä Innokas-verkoston blogista.
Tekoäly on tullut opetuksen osaksi. Mistä siinä on kyse ja mitä siitä olisi hyvä tietää? Opetushallituksen rahoittaman Tekoäly nyt! -perusopetushankkeen (8/2022–7/2024) aikana opitaan ymmärtämään ja käyttämään tekoälyä sekä opettamaan ja oppimaan tekoälyn avulla. Hankeopettajat viidestä kunnasta ja eNorssi-verkostosta kehittävät materiaaleja ja tekoälypolkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Lue lisää hankkeista verkkosivuiltamme sekä Innokas-verkoston blogista.
Johdanto tekoälyyn:
Tässä videosarjassa luokanopettaja ja tietotekniikan aineenopettaja Jukka Lehtoranta ja tutkijatohtori Janne Fagerlund tarkastelevat tekoälyä eri näkökulmista.:
Kokeile koneoppimista Lego Spike + Inventor -sovelluksella ja innostu Autotalli-projektista tai kehitä ihan oma projektisi koneoppimista hyödyntäen tämän materiaalin avulla: Koneoppimista Inventor Legolla
Nämä materiaalit on tuotettu Uutta luovat digityötavat -koulutuksen yhteydessä vuosina 2022-23. Materiaali on tarkoitettu perusopetuksen opettajien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Koulutus koostui neljästä osiosta: 1) Uutta luovat digityötavat käytännössä etäoppitunnit ja MOOC-kurssi 2) Osallistavat opetuksen ja oppimisen digitaaliset välineet ja työtavat -reflektioiltapäivä, 3) Opetuskokeilut ja 4) Loppuwebinaari.
Etäoppitunnit
Luodaan uutta – Toiminnallinen digiopetus käytännössä
Opettajille suunnattu verkko-oppimismateriaali täydentää ja syventää etäoppitunneilla käsiteltyjä teemoja ja tarjoaa lisää ideoita uutta luovien digitaitojen harjoitteluun oman ryhmän kanssa.
Koulutuksen kokoava esitys sisältää mm. Uuden luominen -harjoituksen, case-esimerkkejä sekä näkökulmia digitaalisuuteen ja digitaalisiin työvälineisiin.
Nämä materiaalit on tuotettu Luovaa teknologiaosaamista varhaiskasvatukseen -koulutuksen yhteydessä keväällä 2023. Materiaali on tarkoitettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajien käyttöön.
Koulutuspäivien esitykset
Koulutuksen aloituswebinaarissa teknologiaa tarkasteltiin osana rakennettua ympäristöä ja yhteiskuntaa sekä avattiin teknologian luovan käytön pedagogisia perusteluja ja mahdollisuuksia. Osiossa avattiin lisäksi innovaatioiden merkitystä ja innovatiivisuutta oppimisessa ja opetuksessa. Aloituswebinaarin esityksen löydät täältä.
Luovaa teknologiaosaamista varhaiskasvatukseen -koulutuksen lähikoulutuspäivän esityksen löydät täältä.
Videot
Koulutuksen aikana esitetyt videot löydät alta. Videoiden avulla voit tutustua ohjelmoinnin merkitykseen varhaiskasvatuksessa ja nostaa ohjelmoinnin keskusteluun työyhteisössäsi.
Ohjelmointi ja leikki vakassa, Jonna Kangas, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta. Tallenteella Jonna pohtii, miksi ohjelmointia on syytä opettaa varhaiskasvatuksessa. Hän nostaa tärkeänä näkökulmana sen, miten digitaalisuus ja ohjelmointi on läsnä lasten arjessa päivittäin. Tähän opettajat voivat tarttua lasten kanssa tutkien, ihmetellen ja kokeillen, jotta voimme ymmärtää paremmin, miten ohjelmointi ja digitaalisuus sääntelee ympäristöämme. Lapset oppivat oivaltamaan ja ymmärtämään, että me ihmiset ja lapset voidaan vaikuttaa omaan digitaaliseen ympäristöömme luovuuden ja mielikuvituksen avulla. Hän kertoo, myös konkreettisia esimerkkejä miten ohjelmointi ja leikkiä voi yhdistää.
Ohjelmointi varhaiskasvatuksessa, Asta Ansolahti, varhaiskasvatuksen yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta. Videolla pohditaan miksi monilukutaito ja ohjelmointia on tärkeää sisällyttää varhaiskasvatukseen ja kerrotaan esimerkkejä siitä, mitä ohjelmointi on käytännössä päiväkodissa.
Opetuskokeilut ja työkortit
Koulutuksen työpajoissa tehtiin hands-on-kokeiluja hyödyntäen teknovärkkäilyä, alkeisrobotiikkaa ja alkeisohjelmointia sekä tekoälyä innostavilla ja motivoivilla tavoilla. Koulutukseen osallistuneet varhaiskasvatuksen opettajat toteuttivat omissa ryhmissään opetuskokeiluja, joiden suunnitelmat löydät alta.
Nämä materiaalit on tuotettu Kiinnostaako ohjelmointi ja robotiikka 2.0 -koulutuksen yhteydessä keväällä 2023. Materiaali on tarkoitettu perusopetuksen opettajien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Koulutukseen sisältyi aloituswebinaari, neljä opettajille suunnattua teematyöpajaa sekä opettajille ja oppilaille suunnattu, yhteinen etäoppitunti.
Aloituswebinaari
Koulutuksen aloituswebinaarissa teknologiaa tarkasteltiin osana rakennettua ympäristöä ja yhteiskuntaa sekä avattiin teknologian luovan käytön pedagogisia perusteluja ja mahdollisuuksia. Osiossa avattiin lisäksi innovaatioiden merkitystä ja innovatiivisuutta oppimisessa ja opetuksessa. Aloituswebinaarin esityksen löydät täältä. Aloituswebinaarissa käytetyn Koodinpurkajat-tietokilpailun löydät täältä.
Rohkeasti robotiikkaan -työpaja
Robotiikkaa rakentelemalla ja ohjelmoimalla on mahdollisuus oppia ohjelmointia ja kasvattaa ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Ohjelmoinnin ja rakentamisen lisäksi robotiikka on mitä mainioin apuväline erilaisten ilmiöiden tutkimiseen. Tässä työpajassa keskityttiin tapoihin integroida robotiikka osaksi eri oppiaineiden sisältöjä ja tutustuttiin robotiikan opettamisen taustalla olevaan tutkimustietoon ja toimivaksi todettuihin opetusmenetelmiin.
Maker-tekemisen tavoitteena on opettaa digitaalisten asioiden tuottamista ja muokkaamista kuluttamisen sijaan. Työpajassa huomio kiinnitettiin opettajan osaamisen kehittämiseen: millaisilla menetelmillä maker-tekemisessä kehittyviä ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun taitoja voi opettaa ja kehittää tehokkaasti sekä millä tavalla maker-tekemistä voi yhdistää eri oppiaineiden opetukseen.
Pelien tekemisen ja ohjelmoinnin avulla opimme hyödyntämään erilaisia taitoja pelienteon lisäksi muissa digitaalisissa asioissa, ja samalla huomaamme itse tehtyjen pelien monipuoliset hyödyntämismahdollisuudet erilaisten opeteltavien ilmiöiden tutkimisessa. Työpajassa tutustuttiin tapoihin luoda yksinkertaisia digitaalisia pelejä ja hyödyntää niiden elementtejä osana jokapäiväistä opetustyötä.
Tekoälyn erilaisia ominaisuuksia hyödynnetään osana jokaisen arkea jatkuvasti, aina emme edes tunnista tai huomioi tekoälyn vaikutuksia. Tekoälyn ohjelmointi, tai oikeamminkin opettaminen, on helppo aloittaa, mutta luotettavaan lopputulokseen pääseminen on välillä työlästä. Työpajassa havainnoitiin erilaisia tekoälyn ilmenemismuotoja, kokeiltiin opettaa itse tekoälyä ja tutustuttiin käytännön välineisiin, joiden avulla tekoälyä voi hyödyntää osana opetustyötä.